Hyppää sisältöön

Blogi: Hyvinvointialueiden digituki syntyy yhteistyöllä

Hyvinvointialueiden vastuulla on suuri joukko uusia ihmisten arkeen ja hyvinvointiin liittyviä palveluja. Melkein kaikki palvelut ajanvarauksesta ja laboratoriotulosten katsomiseen ovat tarjolla sähköisinä. Uusien palveluiden käyttöönotto vaatii tukea ja tietoa palveluiden hyödyistä ja käytöstä.

Suomalaisten hyvistä digitaidoista huolimatta ikäihmisten joukossa on edelleen paljon ihmisiä, joilla on vain heikot tai olemattomat digitaidot. Mitä korkeampi ikä, sitä pienempi osa ikäryhmästä on digitaitoisia. Erityisesti ikääntyvälle väestölle digituella on tärkeä tehtävä sujuvan ja yhdenvertaisen digitaalisen arjen mahdollistajana.

Joulukuussa 2023 julkaistusta Digitaitoraportista (Digi- ja väestötietovirasto) käy ilmi, että suomalaiset tuntevat heikosti viranomaisten ja kolmannen sektorin tarjoamaa digitukea. 65 % suomalaisista oli tietoisia siitä, että viranomaisilla on velvollisuus antaa tukea omien digitaalisten palvelujen käytössä. Tämä velvoite koskee myös hyvinvointialueita. Digitukea on tarjolla mutta sitä ei vielä tunneta eikä osata etsiä kattavasti.

Yhteistyö parantaa digituen tunnettuutta

Digituen toimijoita on ympäri Suomen ja joukossa on mukana varsinaisia konkareita, kuten digitukeen erikoistuneita järjestöjä ja kirjastoja, joiden toimesta digitukea on annettu ja kehitetty tarvelähtöisesti jo pitkään.

Digituen kehittämisessä olennaista onkin poikkihallinnollinen ja ihmiskeskeinen yhteistyö. Yhteistyötä tehdään yli hallintorajojen, ja yhdistävänä tekijänä on yhteinen tavoite: laadukkaat palvelut ja riittävä tuki niiden käyttöön!

Viranomaiset ohjaavat asiakkaita järjestöjen tarjoamien digituen palvelujen pariin ja päinvastoin. Digituen toimintamalleja kehitetään yhdessä ja yhteistyössä, ja sama pätee hyvinvointialueillekin! Hyvinvointialueilla digituen kehittäminen on jo hyvässä vauhdissa, mutta kaikkea ei tarvitse tehdä itse eikä yksin.

Yhteistyöstä digituen kehittämisessä ja tunnettuuden kasvattamisessa hyötyvät kaikki osapuolet: digipalvelujen tuottajat, digituen tarjoajat ja mikä tärkeintä, palvelujen käyttäjät!

Järjestöt digituen kumppanina

Järjestöt tarjoavat monipuolista digitukea ympäri maan. Järjestöjen riveissä toimivien vapaaehtoisten antama digiopastus on rauhallista ja asiakkaan tarpeista lähtevää. Aikaa on käytettävissä reilusti ja opastuksissa voidaan rauhallisesti opetella yhdessä sekä laitteen että palveluiden käyttöä digirohkeutta kasvattaen.

Järjestöillä on monella paikkakunnalla vahvat verkostot jo valmiiksi digituen toteuttamiseksi. Järjestöt tietävät, mihin asioihin heidän asiakkaansa tarvitsevat apua – ja minkälaista avun on hyvä olla. Valmiita verkostoja kannattaa hyödyntää. Yhteistyöllä digituestakin tulee parempaa ja saavutettavampaa.

Hyvinvointialueiden kannattaa olla rohkeasti yhteydessä järjestöihin ja järjestöjen hyvinvointialueisiin. Vanhustyön keskusliitto ja Digi- ja väestötietovirasto kannustavat eri sektorien väliseen yhteistyöhön digituen kehittämiseksi!

Kirjoittajat:
Tiina Etelämäki / SeniorSurf, Vanhustyön keskusliitto
Minna Piirainen / Digi- ja väestötietovirasto

Lisätietoa:

  • Digi- ja väestötietovirasto ja hyvinvointialueet tunnistivat ja kehittivät digituen toimintamalleja aktiivisesti vuoden 2023 aikana. Tavoitteena oli kasvattaa sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden digituen osaamista sekä varmistaa digituen saatavuutta ja laatua hyvinvointialueilla. Yhteistyöhön osallistui 18 hyvinvointialuetta. Tietoa ja työkaluja digituen kehittämiseksi hyvinvointialueilla: https://dvv.fi/digituki-hyvinvointialueilla.
  • SeniorSurf-verkosto kehittää, suunnittelee, viestii ja vaikuttaa sekä jakaa osaamista ja käytäntöjä seniorien digitukeen ja digiosallisuuteen liittyen: https://seniorsurf.fi/organisaatiot/seniorsurf-verkosto/

(8.1.2024)

Blogi: Nostalgiaa tekoälyn kanssa

Tekoäly on viime vuosina noussut yhdeksi modernin maailman suurimmista innovaatioista, mutta harvoin yhdistämme sen nostalgiaan – tuohon suloiseen tunteeseen, joka saa meidät muistelemaan menneitä aikoja ja kokemuksiamme. Kuitenkin tekoäly, kuten ChatGPT, voi auttaa meitä sukeltamaan syvemmälle menneisyytemme yksityiskohtiin ja palauttamaan mieleen unohtuneita muistoja. Kuinka tämä on mahdollista?

Yhdistetään menneisyys ja nykyisyys

Kun ajattelemme lapsuutemme kesää, saattaa mieleemme palata tietyt laulut, televisio-ohjelmat tai historialliset tapahtumat. Tekoäly voi antaa meille tarkemman kuvan näistä ajoista. Esimerkiksi, jos mainitsen syntymävuoteni ja paikan, tekoäly voi kertoa minulle, millaista oli elää tuolloin kyseisessä paikassa.

Kaksi kuvaa rinnakkain, ensimmäisessä nuori tyttö hyppii hyppynarua, toisessa kuvassa seniori hyppii hyppynarua. Tekoälyllä tehty kuva.
Kaksi kuvaa rinnakkain: ensimmäisessä nuori tyttö hyppii hyppynarua, toisessa kuvassa seniori hyppii hyppynarua.

Kysytään tekoälyltä:
Kerro 1952 syntyneen ihmisen nuoruuden leikkejä?

Tekoäly listaa 10 leikkiä ja kertoo niistä pienen kuvauksen: piilosilla, napakymppi, hyppynaru, pesäpallo, hippa, kiva, paperi ja sakset, marjastus ja sienestys, polkupyöräily, ristinolla, jäätelöauto.

Paikkakuntaa tai maata ei siis kysymykseen lisätty, joten jäätelöauto lienee esim. tuon aikakauden Yhdysvaltalaisten lasten kohokohta. Suomessa kun jäätelöautot alkoivat kiertää vasta 1993.

Muistojen jäsennys

Monet meistä ovat kokeneet hetkiä, jolloin emme voi muistaa jonkin tapahtuman tai paikan nimeä, vaikka se on kielen päällä. Tekoäly voi auttaa meitä löytämään nämä tiedon muruset nopeasti. Voit kuvailla epämääräisesti muistosi, ja tekoälyn algoritmit voivat ehdottaa, mitä saattaisit tarkoittaa.

Kysytään tekoälyltä:
Mikä oli se talvi 70-luvulla, jolloin Suomessa tuli todella paljon lunta?

Tekoäly: ”Talvi, johon viittaat ja joka on jäänyt monien suomalaisten mieleen erityisen lumisena, on talvi 1978–1979. Tuona talvena Suomessa koettiin poikkeuksellisen voimakas talvi, ja monilla alueilla lunta satoi ennätysmäärät. Esimerkiksi eteläisessä ja keskisessä Suomessa lumipeitteen paksuus ylitti monin paikoin metrin, ja joillakin alueilla jopa paljon enemmän.”

Lähteitä tekoäly ei yleensä pysty kunnolla erittelemään. Tekoäly käsittelee todella isoa tietomääriä, josta se luo omat vastauksensa. Sokeasti ei kuitenkaan kannata tekoälyyn luottaa vaan kannattaa myös tarkastella tietoa kriittisesti. Tekoälylle voi myös esittää jatkokysymyksiä hänen vastauksistaan.

Rakenna oma tietovisailu

Tekoälyn kanssa voit tehdä oman tietovisailun, jossa sukelletaan haluamasi aikakauteen tai teemaan. Tässä on tekoälyn laatima tietovisailu 80-luvun kotitietokoneista:

1. Mikä seuraavista tietokoneista tunnetaan erityisesti sen suositun BASIC-ohjelmointikielen tulkista?

(a) Apple II
(b) ZX Spectrum
(c) Commodore 64
(d) Atari ST

2. Mikä yritys tuotti Amiga-tietokoneet?

(a) Sinclair Research
(b) Atari
(c) Commodore
(d) Apple

3. Mikä oli Applen 1984 julkaistun graafisella käyttöliittymällä varustettu tietokone?

(a) Apple I
(b) Apple IIc
(c) Macintosh
(d) Lisa

4. Mikä 8-bittinen kotitietokone oli erityisen suosittu Britanniassa 1980-luvulla ja tunnetaan kirkkaan värisestä kumisesta näppäimistöstään?

(a) BBC Micro
(b) ZX Spectrum
(c) MSX
(d) TRS-80

5. Atari ST ja Amiga olivat kilpailijoita 1980-luvulla. Molemmat koneet olivat tunnettuja erityisesti mihin käyttötarkoitukseen?

(a) Tekstinkäsittelyyn
(b) Pelikoneina
(c) Tieteelliseen laskentaan
(d) Musiikin tuottamiseen

6. Mikä seuraavista oli 1980-luvun suosittu peliohjelmointikieli kotitietokoneille?

(a) JavaScript
(b) COBOL
(c) Python
(d) Assembly

7. Mikä oli erityisen merkittävää IBM:n ensimmäisessä henkilökohtaisessa tietokoneessa, IBM PC:ssä, joka julkaistiin vuonna 1981?

(a) Se käytti ensimmäistä kertaa hiirtä
(b) Se oli ensimmäinen kannettava tietokone
(c) Sen arkkitehtuuri tuli teollisuuden standardiksi
(d) Se oli ensimmäinen väritietokone

Oikeat vastaukset kysymyksiin löydät täältä

Nostalgiaa ja Oppimista

Tekoäly ei vain palauta mieleen menneitä muistoja, vaan se voi myös opettaa meitä historiasta ja kulttuurista. Tekoälyn avulla voimme oppia enemmän menneistä ajoista ja ymmärtää, miten ne ovat vaikuttaneet nykyiseen maailmaamme.

Kysyin tekoälyltä:
Kerro makeisten historiaa 1950-luvulta 2000-luvulle?

”Tietenkin! Tässä on lyhyt katsaus makeisten historiaan 1950-luvulta 2000-luvulle:
1950-luku:
Tämä vuosikymmen tunnetaan useiden suosittujen makeisten lanseerauksista. Esimerkiksi Yhdysvalloissa suklaapatukoiden valikoima laajeni ja monista tuli kotitalouksien nimiä.
Pohjoismaissa salmiakki ja lakritsi olivat suosittuja, ja niiden suosio jatkui ja kasvoi.
Värikkäät karkit, kuten M&M’s, alkoivat saada suosiota, ja niitä markkinoitiin laajalti televisiossa.
1960-luku:
Tämä oli aikaa, jolloin monet makeisyritykset alkoivat laajentua ja tuoda tuotteitaan kansainvälisille markkinoille.
Purukumit, kuten Hubba Bubba, alkoivat nousta suosioon.
Tämä oli myös aikaa, jolloin makeisia alettiin markkinoida lapsille erityisesti televisiomainoksissa.
1970-luku:
Suklaan ja toffeen yhdistelmästä tuli suosittu monissa maissa.
Karkkikeppejä ja muita ”vanhanaikaisia” makeisia alettiin nähdä enemmän, ja ne olivat suosittuja lasten keskuudessa.
Dieettituotteet ja sokerittomat makeiset alkoivat ilmestyä markkinoille vastauksena kasvavaan terveystietoisuuteen.
1980-luku:
Makeisten pakkausdesign ja brändäys alkoivat olla entistä tärkeämpiä.
Uusia makuja ja yhdistelmiä kokeiltiin rohkeasti, ja monet niistä ovat edelleen suosittuja tänä päivänä.
Karkkikaupat, joissa asiakkaat voivat valita ja punnita omat karkkinsa, alkoivat yleistyä.
1990-luku:
Terveystietoisuus jatkoi kasvuaan, ja markkinoille tuli enemmän vähäkalorisia ja sokerittomia vaihtoehtoja.
Sour-karkit (happamat karkit) nousivat suureen suosioon.
Lisäksi ”retro” makeiset tekivät paluun, ja monet 1950- ja 60-luvun suosikit palasivat hyllyille.
2000-luku:
Orgaaniset ja luonnolliset makeiset alkoivat saada jalansijaa markkinoilla.
Maailmanlaajuisesti ihmiset alkoivat etsiä eksoottisempia makuja ja yhdistelmiä.
Makeisten ja suklaan yhdistelmät, kuten suolainen karamelli, alkoivat nousta suosioon.

Tämä on vain yleiskatsaus makeisten kehitykseen vuosien varrella, ja eri maissa on omat erityiset trendinsä ja suosikkinsa. Suomi, kuten monet muut maat, on nähnyt monia makeisia tulevan ja menevän vuosien varrella, mutta monista on tullut pysyviä suosikkeja!”

Tyttö ja poika karkkikaupassa yhdessä ystävällisen näköisen robotin kanssa. Tekoälyllä tehty kuva.
Tyttö ja poika karkkikaupassa yhdessä ystävällisen näköisen robotin kanssa.

Kirjoita omat muistelmasi

Vaikka tekoäly ei luonnollisesti tunne sinua ja elämän tapahtumiasi, voi tekoäly kuitenkin auttaa sinua jäsentämään muistelmiasi historia tiedoilla. Aloita kertomalla syntymävuotesi ja paikkakuntasi, lisää vaikka opiskelusi ja työhistoriasi. Tekoäly jäsentää ensin näillä tiedoilla muistelmat ja voit jatkaa syventämällä tiettyjä osioita elämästäsi.

Kun kirjoitat henkilötietojasi tekoälylle, on syytä muistaa omien tietojesi suojaaminen. ChatGPT:n historian voi käytön jälkeen tyhjentää, vaikka kysymys kerrallaan. Vaikka ChatGPT lupaa, ettei antamiisi tietoihin pääse kukaan käsiksi, on kuitenkin suositeltavaa välttää arkaluonteisen tai erittäin henkilökohtaisen tiedon jakamista tekoälyn kanssa.

Tekoälyllä tehty kuva. Seniorimies istuu kannettavan tietokoneen ääressä ympärillään menneisyyden valokuvia.
Seniorimies istuu kannettavan tietokoneen ääressä ympärillään menneisyyden valokuvia.

Lopuksi

Vaikka tekoäly on edistyksellinen teknologia, se voi myös olla silta menneisyytemme ja nykyisyytemme välillä. Nostalgian tunne voi olla voimakas ja merkityksellinen, ja tekoälyn avulla voimme kokea sen entistä syvemmin. Seuraavan kerran, kun tunnet nostalgista kaipuuta menneeseen, muista, että tekoäly voi olla apunasi matkallasi muistojen poluilla.

Jos haluat opetella tekoälyn käyttöä, niin ota rohkeasti yhteyttä vaikka etäopastukseen tai lähimpään digiopastuspaikkaan.

Kirjoittaja:
Eero Tuomenoksa, SeniorSurf
ChatGPT (Tekoäly)

Kuvat:
DALL-E3 (Tekoälyllä toimiva kuvageneraattori)

(27.11.2023)

Blogi: Ikäystävälliset palvelut ja seniorin kohtaaminen

Seniorin kohtaaminen on toisen ihmisen kohtaamista. Kaikki seniorit eivät ole samanlaisia, kuten eivät myöskään kaikki keski-ikäiset tai kaikki nuoret. Kun opimme kohtaamaan senioreita, opimme kohtaamaan muitakin ikäryhmiä.

Arvostava kohtaaminen ei välttämättä tarkoita muuta kuin läsnä olemista, kuuntelemista ja ystävällistä keskustelua. Ihmisten arvostava kohtaaminen on tärkeää iästä riippumatta. Muita ihmisiä on hyvä kuunnella, vaikka heidän mielipiteensä poikkeaisivat omista ja vaikka osaaminen olisi erilaista. Iästä ja ulkoasusta riippumatta ihmiset kannattaa aina kohdata persoonina. Ennakkoasenteet ohjaavat meitä usein turhankin voimakkaasti, se on meistä jokaisen hyvä tunnistaa.

Kuunteleminen on keskusteluyhteyden syntymisen tärkeä elementti. Ihmisten kuunteleminen korostuu, kun puhutaan ainakin toiselle osapuolelle hankalasta tai vieraasta aiheesta. Kun keskusteluyhteys on luotu, on kummankin osapuolen helpompi kysyä ja selittää tarkentavasti. Hyvä asiakaspalvelu perustuu usein hyvään vuorovaikutukseen.

Ikäystävällisessä palvelussa huomioidaan asiakkaat. Kun tarjotaan palveluita joka ikäryhmälle vauvasta vaariin, pitää eri-ikäisiä asiakkaita myös kuulla. Ei riitä, että palvelun suunnittelevat, arvioivat ja kehittävät pelkästään kolmekymppiset. 30- ja 70-vuotiaiden palvelukokemukset ja toiveet palvelua kohtaan voivat olla erilaisia. Ilman aktiivista keskustelua eri asiakasryhmien kanssa palvelun kehittäminen perustuu oletuksille ja luuloille.

Digilaitteisiin ja -palveluihin liittyvät kohtaamiset voivat olla monille erityisen haastavia. Kun vastaan tulee 80-vuotias asiakas, ennakkoon ei voi tietää onko hänellä kokemusta digilaitteista vai ei. Kumpikin vaihtoehto on mahdollinen. Keskustelemalla siitäkin selviää. Ikäystävälliseen palveluun kuuluvat asiakkaan tarpeiden selvittäminen ja täyttäminen mahdollisuuksien mukaan. Ne tarpeet selviävät vain kysymällä ja kuuntelemalla.

Kirjoittaja
Tiina Etelämäki, SeniorSurf

Aineistoja aiheeseen liittyen:

Syksyllä 2023 DNA:n kanssa on tehty senioreille kysely liittyen seniorien kokemuksiin digipalveluiden myynnistä. Tulokset julkistetaan parin kuukauden sisällä.

Huomenta Suomi 31.10.2023: Eettistä elektroniikkakauppaa senioreille (10 min.)

Arvostava kohtaaminen opastuksissa (pdf) – aineisto tuotettu yhdessä Erilaisten oppijoiden liiton kanssa digiopastajien tueksi.

Vanhustyön keskusliitolla on käynnissä Tehdään Iästä numero -kansanliike. Kansanliikkeen tarkoitus on vahvistaa myönteisiä ikäasenteita yhteiskunnassa ja tehdä Suomesta pala kerrallaan ikääntymisen mallimaa.

(30.10.2023)

Blogi: Muutosta ja toivoa – 10 vuotta digituen kentällä

Viimeiset 10 vuotta ovat muuttaneet digituen kenttää voimakkaasti. Nykyään digituen merkitys ja tarve ymmärretään, digitukea annetaan ja tarjotaan runsaasti, ja siitä keskustellaan. Enää ei juurikaan kuule mielipiteitä siitä, että digituki olisi jotain kohta poistuvaa. Vielä 10 vuotta sitten aiheesta sai välillä keskustella kärkkäästikin. Tänä päivänä ajatus on, että niin kauan kuin on digitaalisia laitteita ja palveluita, tarvitaan myös digitukea.

Maailma muuttuu, ja monesti on hyvä niin. Yhteiskuntamme on muuttunut digitaaliseksi monilta osin eikä paluuta vanhaan ole näkyvissä. Vaikka muutos tuntuisikin vaikealta, ihmisten on hyvä seurata sitä ja opetella uusia taitoja, silloin kun se on mahdollista. Kaikilla tätä mahdollisuutta ei ole, ja syyt siihen ovat moninaiset.

Digitaitojen opettelu on osa myös vanhuuteen varautumista. Kun perustaidot ovat hallussa jo ennakkoon, on taidon kuorruttaminen uudella helpompaa myös myöhemmin. Toisaalta moni seniori on kuitenkin harjoitellut digilaitteiden käyttöä vasta myöhemmässä eläkeiässä ja pärjännyt, innostunutkin laitteista. Koskaan ei ole liian myöhäistä, jos tahtoo oppia.

Vanhustenviikko, SeniorSurf-päivä ja Osaaminen näkyviin

Valtakunnallista Vanhustenviikkoa on vietetty jo vuodesta 1954 alkaen. Vuonna 2013 vietettiin ensimmäistä SeniorSurf-päivää Vanhustenviikon yhteydessä, eli 10 vuotta on täynnä! Seniorien oma matalan kynnyksen digiaiheinen teemapäivä otti alusta alkaen tulta alleen ja tapahtumia on järjestetty runsaasti siitä lähtien.

Hyvistä käytännöistä ja tavoista kannattaa pitää kiinni ja samalla seurata maailman menoa ja oppia uutta. Nykyaikana Vanhustenviikkokin olisi hieman vajavainen ilman digiulottuvuutta. Pitää olla erilaisia mahdollisuuksia ja paikkoja tehdä kysymyksiä digistä, oppia uutta ja kuulla muiden kokemuksia erilaisista palveluista.

Seniorien digitaitoja tukiessa on huomannut, kuinka moni iäkäs uskoo omiin digitaitoihinsa kovin vähän, vaikka taitoakin olisi. Elinikäinen oppiminen on tärkeää ja niin on myös osaamisen tunnistaminen ja näkyväksi tekeminen. Nyt Vanhustenviikon aikaan vietetään myös Osaaminen näkyviin -teemaviikkoa, jota koordinoi Jotpa (Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus). Nämä teemat osuvatkin luontevasti yksiin!

Kaikkea digilaitteista ei tarvitse osata – eikä voikaan. Mikä sinun mielestäsi on riittävää osaamista? Pystytkö hoitamaan haluamasi asiat ja olemaan yhteydessä muihin? Mitä uskallat sanoa osaamiseksi? Myönnä itsellesi välillä ihan rohkeasti, että osaat aika paljonkin. Ja välillä on hyvä myöntää, että tarvitsee apua. Niin sinun kuin minunkin! Digiapua voi etsiä: www.seniorsurf.fi/seniorit.

Lisätiedot:

Kirjoittaja:
Tiina Etelämäki, SeniorSurf

(2.10.2023)

Blogi: Mikä SeniorSurf?

SeniorSurfin päätavoitteena on vahvistaa seniorien digiosallisuutta ja digitaitoja. Keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat moninaiset, samoin kuin toiminnan kohderyhmät. Kokoonnuimme koko tiimin voimin pohtimaan, miten kiteyttää SeniorSurfin toiminta yhdeksi kuvaksi, ja nyt kuva on valmis!

SeniorSurf toimii useimmiten seniorien kanssa välillisesti, eli esimerkiksi tukee organisaatioita seniorien digiopastusten käynnistämisessä, verkottaa toimijoita keskenään, tarjoaa eri yhteisöjen vapaaehtoisille senioridigiopastajille paikan saada keskinäistä vertaistukea, mutta myös rohkaisee suoraan senioreita digimaailman ja digiopastusten pariin. Kaiken tämän lisäksi SeniorSurf tekee myös vahvaa vaikuttamistyötä, jotta ikääntyneiden moninaiset tarpeet tulisivat huomioiduksi digitaalisessa kehityksessä.

Tukea organisaatioille oman toiminnan kehittämiseen

Organisaatioille suunnatussa SeniorSurf-verkostossa seniorien digituen ja digiosallisuuden parissa työskentelevät tahot pääsevät kohtaamaan toisiaan ja kehittämään digituen malleja yhteistyössä. Verkostoon kuuluu noin 140 jäsentä. Verkostossa on jäseniä esimerkiksi järjestöistä, kunnista, yrityksistä ja hyvinvointialueilta. Kyselyn mukaan jäsenet kokevat verkoston tärkeäksi, sillä se luo yhteistyön mahdollisuuksia, tukee hyvien käytäntöjen jakamista sekä mahdollistaa yhteiskehittämisen seniorien digituen ja digiosallisuuden osalta.

Aktiivinen verkostotoiminta auttaa SeniorSurfia tuottamaan ja kokoamaan aineistoja sekä opastustoiminnan organisoinnin näkökulmasta että konkreettisesti digiopastusten tueksi. Aineistoista löytyy esimerkiksi ohjeistusta opastustoiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen sekä erimuotoisten opastusten ja tilaisuuksien järjestämiseen. Lisäksi SeniorSurf kokoaa digiosallisuuteen liittyvää tietoa yhteen ja tuottaa esimerkiksi infograafeja, jotka ovat kaikkien toimijoiden hyödynnettävissä. SeniorSurf myös osallistuu aktiivisesti erilaisiin työryhmiin ja ohjausryhmiin ja jakaa asiantuntijuutta avoimesti eteenpäin.

SeniorSurf koordinoi valtakunnallista SeniorSurf-teemapäivää, jolloin paikalliset toimijat ympäri Suomen järjestävät tilaisuuksia, joissa seniorit pääsevät tutustumaan digiin mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Teemapäivää vietetään osana Vanhustenviikkoa nyt jo kymmenettä kertaa!

Vertaistukea ja osaamisen kehittämistä vapaaehtoisille

Suomessa on useita pienempiä ja isompia toimijoita, joilla on vapaaehtoisia senioridigiopastajia. Selvitysten mukaan vapaaehtoiset saavat vertaisopastamisesta paljon hyötyjä: omien digitaitojen kasvattamista, sosiaalisia kontakteja sekä mahdollisuuden auttaa ja tehdä yhteiskunnallisesti merkittävää työtä. SurfAreenalla digiopastajat pääsevät taustaorganisaatiostaan riippumatta verkostoitumaan sekä kehittämään ja jakamaan osaamistaan.

Käytännön digiopastusten tueksi SeniorSurf on tuottanut aineistoa esimerkiksi opastettavien kohtaamisesta ja apuvälineiden hyödyntämisestä. Laajasta materiaalipankista löytyy opastamiseen ja itseopiskeluun hyödynnettäviä, suomenkielisiä ja mahdollisimman selkeitä ohjeita eri tahoilta. SeniorSurfin on tehnyt aloittelijoille sopivia konkreettisia ohjeita esimerkiksi erilaisista kuvakkeista ja pikakomennoista tietokoneella tai siitä, mikä selain on.

Tietoa ja rohkaisua suoraan senioreille

Yksi suurimmista digituen haasteista nykyisin on se, että paikoin tukea on paljonkin saataville, mutta eniten digiapua tarvitsevat seniorit eivät tiedä sen olemassaolosta. Valtakunnallisena toimijana SeniorSurf tekee viestintäkampanjoita, joilla digituen tunnettuutta nostetaan ja senioreita rohkaistaan digituen ja -palveluiden pariin.

Keväällä 2023 SeniorSurf käynnisti valtakunnallisen ja maksuttoman etäopastuspalvelun senioreille. Monien digiopastuksen järjestäjien toiminnan yhteen kokoava palvelu tukee entisestään seniorien yhdenvertaisuutta digitalisoituneessa yhteiskunnassa. Uuden palvelun myötä mahdollisimman monella seniorilla on mahdollisuus saada opastusta digilaitteiden ja -palveluiden käyttöön.

Avoimuus yhteistyölle

SeniorSurfin toiminta on aina perustunut yhteistyöhön ja verkostomaiseen tekemiseen eri sektoreiden toimijoiden kanssa. On harvoja asioita, joissa yhteistyö ei kannata. SeniorSurf on ryhtynyt myös vahvaan yritysyhteistyöhön, ja on ilokseen saanut DNA:n ja Googlen tukemaan tekemäänsä työtä seniorien digiosallisuuden ja mediataitojen vahvistamiseksi.

Kirjoittaja:
Koko SeniorSurf-tiimi
(tutustu työntekijöihin aiemman blogin avulla)

(21.9.2023)

Blogi: Viestintäkampanja Porissa

kuva: Pauliina Vilpakka, Satakunnan Viikko

Ikäystävällinen Pori -hanke käynnistyi toukokuussa 2021, hankkeen kohderyhmänä ovat yli 75-vuotiaat kotona asuvat ikääntyneet. Ikäystävällinen Pori-hanke on sosiaali- ja terveysministeriön terveyden edistämisen määrärahalla toteutettava hanke 2021-2023. Hankkeen yhtenä tavoitteena on ikääntyneiden digiosallisuuden ja annettavan digiopastuksen määrän lisääminen hankkeen aikana kirjastoissa.

Hankkeen toiminnan alussa kartoitettiin aktiivisesti toimia, miten tavoitteeseen päästäisiin ja yhtenä toimena oli Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-verkostoon liittyminen. Säännöllisten verkostotapaamisten avulla hanke sai tietoutta digiopastuksen hyvistä toimintatavoista, malleista ja aineistoa digiopastuksen avuksi. Kun verkostotapaamisessa kerrottiin tulevasta viestintäkampanjasta ja halukkaita paikkakuntia haettiin, Pori ilmoitti innostuksensa ja halukkuutensa lähteä mukaan. Viestintäkampanjan tarkoituksena oli saada senioreille tietoutta digiopastuspaikoista ja digituen toimijoista, tavoitteena rohkaista ja innostaa senioreita digiosallisuuden pariin.

Hanke kokosi Porin alueen digituen toimijoista listauksen Vanhustyön keskusliitolle, joka teki esitteen suoramarkkinointia varten. ”Senioreille digiopastusta” -esitettä lähetettiin postitse yli 7800 kotitalouteen ja viestintäkampanjan vaikutukset näkyivät heti kampanjan alussa.

Vaikutuksia, joita saatiin viestintäkampanjan avulla aikaiseksi: Lähikirjastot aktivoituivat, lähtivät markkinointiin mukaan ja laittoivat myös yhteystietonsa SeniorSurfin opastuspaikkakartalle. Saatavilla olevan digiopastuksen tiedonsaanti lisääntyi senioreiden keskuudessa ja he aktivoituivat hakeutumaan digituen pariin. Kirjastojen digiopastusmäärät lisääntyivät huomattavasti viestintäkampanjan seurauksena. Yksilö- ja ryhmäopastuksien varauskalenterit täyttyivät nopeasti, digiopastuksesta kyseltiin puhelimitse päivittäin ja ryhmäopastuspäiviä järjestettiin tarpeen mukaan enemmän.

Viestintäkampanja oli kaikin puolin erittäin onnistunut, kampanjan avulla tavoitettiin senioreita ja lisättiin heidän tietouttaan saatavilla olevasta digituesta. Kirjastot ja eri toimijat digituen piirissä, SeniorSurf ja ikäystävällinen Pori -hanke tekivät kaikki yhdessä hyvää ja vaikuttavaa työtä, paransimme yhdessä senioreiden digiosallisuutta digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Kiitokset tästä mainiosta yhteistyöstä Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-tiimille joka mahdollisti viestintäkampanjan Porissa.”

Vieraileva kirjoittaja:
Hankekoordinaattori Tanja Ketola
Ikäystävällinen Pori -hanke

(14.8.2023)

Blogi: Oletko seniorin digiosallisuuden mahdollistaja tai estäjä?


Miten me itse toimimme omaisina? Kiellämmekö vanhemmiltamme sosiaalisen median käytön, kun he eivät siellä kuitenkaan osaa oikein olla tai annammeko vanhentuneita ja toimimattomia laitteita isovanhemmille, kun he eivät kuitenkaan parempia tarvitse?

Iän perusteella ei voi sanoa kenestäkään, miten hyvä tai monipuolinen digipalveluiden käyttäjä hän on. Helposti käytettävät palvelut ja digituki auttavat monia ihmisiä pärjäämään. Digituessa auttavat kuuntelutaito, kärsivällisyys, selkokielisyys ja tietämättömyyden ymmärtäminen.

Lue kesäkuun Vanhustyö 3/2023 -lehdessä julkaistu artikkeli kokonaisuudessaan Vanhustyön keskusliiton sivulta.

Blogi: Sovelluksia kesän iloksi

Kasvien tunnistamista, reittien suunnittelua, säätietoja, tapahtumavinkkejä ja kirjoista nautiskelua… Kuulostaa aivan saapuvalta kesältä! Näitä kaikkia asioita voi tehdä ilman digilaitteita tai digilaitteiden kanssa. Valitse sinä tapasi, tai kokeile tehdä juuri toisin kuin yleensä!

Aika moneen asiaan löytyy tänä päivänä oma sovelluksensa. Jotkut niistä ovat huonoja ja jotkut hyviä, monet sovellukset kuitenkin pääosin mukavoittavat ja helpottavat elämää. Anna erilaisille sovelluksille mahdollisuus, testaamalla se selviää.

Kesään sopivista sovelluksista keskustellaan myös PöllöAreenalla!

Podcastin tuorein jakso kuunneltavissa YouTubessa.

Mikähän kukka tai lintu tuo mahtaa olla?

Kevät on ihanaa aikaa erityisesti siitä syystä, että silloin maasta puskee mitä ihanampia kasveja. Moninaiset värit ja muodot valtaavat alaa ja tuoksut leviävät ympäriinsä. Kukista ja muista kasveista nauttii, vaikkei niitä tunnistaisikaan. Joskus toivoo kuitenkin tunnistavansa niitä enemmänkin, eikä aina ole tuttuja hortonomeja käytettävissä. Itse tukeudun tuolloin tekniikkaan. Kasvien tunnistamiseen on olemassa useampiakin sovelluksia ja niitä kannattaa testata. Yksi hyväksi havaittu sovellus on iNaturalist ja toinen PlantNet, kummankin saa ladattua älypuhelimelle. Ota kuva haluamastasi kasvista ja tunnista kasvilaji sovelluksella. Eipä tarvitse enää arpoa, että mikähän tuokin kasvi on!

Ja ne aamuiset linnunlaulut! Niitä on ilo kuunnella. Jos lajitunnistaminen äänen perusteella ei kuitenkaan ole omia vahvuuksia, BirdNET-sovelluksella voi tunnistaa lintuja niiden äänen perusteella. Aika hienoa!

Mitähän sitten tekisi?

Kesällä usein tulee kuljettua erilaisissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Tuolloin on iloa ja apua erilaista reittisovelluksista, esimerkiksi Google Mapsista tai oman alueen julkisen liikenteen reittioppaasta.

No mistä sitten löytyy tapahtumia tai matkakohteita, joihin mennä? Tähän ei olekaan yksioikoista vastausta, vaan usein kaivataan jo hieman hakuosaamista. Ystäviltä ja tuttavilta kannattaa kysellä ja lehtien tapahtumapalstoja lueskella. Monet tapahtumat kuitenkin ilmoittelevat lähinnä sähköisissä kanavissa. Tapahtumilta voi löytyä www-sivujen lisäksi (tai jopa pelkästään) oma Facebook-sivu tai -ryhmä, josta voi löytyä paljon lisätietoa. Facebookissa tapahtumia voi etsiä alueellisista ryhmistä tai erilaisilla hakusanoilla, esim. Savonlinnan seudun tapahtumat tai Matkavinkit Ahvenanmaalle. Välillä tapahtumien löytäminen vaatii pientä salapoliisityötä.

Nautiskelua itsekseen

Sääennusteita voi seurata älypuhelimella, ja sen perusteella voi valita vaikkapa jonkun mukavan aurinkoisen päivän retkipäiväkseen. Ja kun on kävelyllä itsekseen, on niin mukava kuunnella samalla hyvää kirjaa! Äänikirjat kannattaa ottaa testiin, jos ne eivät vielä ole tuttuja. Kuulokkeet vaan korville ja menoksi! Äänikirjojenkin kuunteluun on olemassa monia palveluntarjoajia. Toisista voi ostaa yksittäisen kirjan ja kuunnella sitä ilman aikarajaa, toisissa saat kuukausimaksulla rajattoman kuunteluoikeuden koko kirjavalikoiman. Kirjastoistakin on saatavilla maksuttomia äänikirjoja.

Myös erilaiset podcastit ovat erittäin viihdyttäviä. Ne ovat kuunneltavia ohjelmia, joiden sisältö voi olla täysin viihteellinen tai hyvin asiapitoinen. Podcasteista löytyy sisältöjä tänä päivänä jokaiseen makuun. Podcasteja voi etsiä esimerkiksi Yle Areenasta, suoratoistopalveluista kuten esim. Spotifysta tai vaikkapa Googlesta etsimällä hakusanoilla ’podcast kasvit’.

Artikkeli on julkaistu alunperin Senioriopettaja-lehdessä 3/2023.

Kirjoittanut:
Tiina Etelämäki
SeniorSurf-toiminta, Vanhustyön keskusliitto

(3.7.2023)

Blogi: Turvallinen nettisurffaus langattomassa verkossa

29.6.2023

Kun käytät internetiä langattomassa verkossa kotona tai julkisissa tiloissa, muista huolehtia omasta tietoturvastasi ja varmista, että verkkokokemuksesi on turvallinen. Tästä blogikirjoituksesta löydät vinkkejä siihen, miten voit surffata langattomassa verkossa turvallisesti.

Huomioithan, että langattoman verkon lisäksi voit käyttää myös esimerkiksi kännykän mobiilidatayhteyttä internetiin pääsyssä. Monissa suomalaisissa liittymissä mobiilidatayhteys on kotimaassa rajaton, joten se tarjoaa myös turvallisen pääsyn nettiin ilman lisäkustannuksia. Katso ohjeet älypuhelimen internet-yhteyden jakamisesta omalle tabletille tai läppärille Ylen Digitreenien sivuilta.

Oma langaton verkko

Jos käytät kotonasi langatonta internetyhteyttä (Wi-Fi tai WLAN), sinulla on asunnossasi todennäköisesti myös verkkolaite (reititin tai mokkula), joka on yleensä pieni musta tai valkoinen keksilaatikon kokoinen purkki, josta sojottaa yksi tai useampi noin 10 cm mittainen antenni.

Wi-Fi-verkkolaitteessa on turvallisuuden kannalta tärkeitä asetuksia ja se vaatii myös säännöllistä päivittämistä. Uudemmissa laitteissa asetukset ovat todennäköisemmin jo kunnossa ja päivitykset tapahtuvat täysin automaattisesti, mutta vanhemmissa laitteissa nämä täytyy tehdä manuaalisesti.

Langattoman verkon ja Wi-Fi-laitteen asetuksiin pääset käsiksi internet-selaimen kautta kirjoittamalla osoiteriville laitteen kyljessä olevan osoitteen. Osoite ja tarvittavat kirjautumistunnukset löytyvät laitteen kyljessä olevasta tarrasta.

Muistilista oman langattoman verkon turvallisuuteen:

  1. Varmista, että verkkolaitteen asetukset ja päivitykset ovat ajan tasalla. Määritä Wi-Fi-verkko käyttämään WPA2- tai WPA3-salausprotokollaa. Muut protokollat eivät ole turvallisia.
  2. Aseta Wi-Fi-verkolle salasana. Vaihda myös verkkolaitteen hallintapaneelin oletussalasana ja merkitse se itsellesi talteen.
  3. Piilota verkko, kun kaikki tarvitsemasi laitteet on kytketty verkkoon. Tämä toimenpide hidastaa, jos muut yrittävät käyttää sinun verkkoasi. Se ei ole välttämätöntä, mutta saattaa olla tarpeellista, esimerkiksi kerrostalossa.

Jos et ole kokenut asetuksien muuttaja, on hyvä pyytää apuun henkilö, joka tietää, mitä kannattaa muuttaa ja asettaa. Maksutonta apua löytyy vapaaehtoisilta digiopastajilta.

Animaatiovideo, jolla käsitellään samat kohdat kuin artikkelin Oman langattoman verkon suojaaminen -kohdassa.

Jonkun muun langaton verkko

Suomalainen joutuu turvatumaan Wi-Fi-yhteyteen usein vasta ulkomailla. Joskus myös kotimaassa voi olla helpompi muodostaa yhteys nettiin Wi-Fi-verkon kautta esimerkiksi kirjastossa. Julkisen ja avoimen Wi-Fi-yhteyden käyttämiseen liittyy vaaroja, koska kyseiset yhteydet on alun perin suunniteltu sellaisiksi, että toisen osapuolen on helppo seurata niissä liikkuvaa tietoa.

Puntaroi julkisen verkon turvallisuutta: onko kyseessä kaikille avoin vai rajataanko käyttäjiä kirjautumisella, jolloin saat verkon salasanan henkilökunnalta. Katso myös tarkkaan, että liityt oikeaan Wi-Fi-verkkoon. Wi-Fi-verkon voi luoda vaikka puhelimella ja rikollisen verkko saattaa olla lähes saman niminen kuin ravintola, jossa juuri olet. Varmin tapa on varmistaa henkilökunnalta, mitä verkkoa voi käyttää. Toisaalta, jos virallista verkkoa ei ole oikein ylläpidetty, ei sekään ole turvallinen.

Muistilista julkisen Wi-Fi-yhteyden turvalliseen käyttöön:

  1. Oman mobiiliyhteyden käyttäminen ja jakaminen on aina turvallisin vaihtoehto.
  2. Käytä vain https://-alkuisia sivustoja. Näin yhteys pysyy salattuna. Suurin osa nykyisistä nettisivuista on jo onneksi https-sivuja.
  3. Älä tee ostoksia tai käytä vahvaa tunnistautumista avoimessa Wi-Fi-verkossa. Tämä saattaa olla hankalaa joissakin tilanteissa, mutta pyri välttämään tällaisia tilanteita tai huolehdi alla olevista kohdista.
  4. Käytä VPN-palveluita (Virtual Private Network), joka turvaa käyttämäsi Wi-Fi-yhteyden. VPN on maksullinen sovellus puhelimeen tai tietokoneeseen, ja se pitää erikseen käynnistää Wi-Fi-yhteyden luomisen jälkeen.
  5. Kytke WLAN pois päältä laitteeltasi, kun et enää käytä verkkoa.

”Joka tapauksessa luottamus WLAN-verkon hyvään ylläpitoon pitää aina arvioida. Jos et luota verkon pääsynhallintaan, käyttäjien valitsemiseen, liikenteen erottamiseen tai verkon ylläpitäjään, älä käytä kyseistä verkkoa.”

Lähde: Kyberturvallisuuskeskus

”Hyökkääjä voi perustaa oman langattoman verkon, jonka nimi muistuttaa tai on sama kuin halutun verkon nimi. Samanniminen verkko voidaan myös luoda automaattisesti päätelaitteen tätä huhuillessa. Tämän vuoksi langaton yhteys kannattaa kytkeä pois päältä aina silloin, kun sitä ei tarvita.”

Lähde: Kyberturvallisuuskeskus
Animaatiovideo, jolla käydään läpi samat kohdat kuin artikkelin Suojautuminen vieraassa langattomassa verkossa -kohdassa.

Noudattamalla näitä vinkkejä voit parantaa tietoturvaasi ja surffata langattomassa verkossa turvallisesti. Muista olla tietoinen ympäristöstäsi ja luottaa vaistoihisi, kun jaat tietojasi tai teet verkko-ostoksia langattomassa verkossa.

Eero Tuomenoksa
Koordinaattori
SeniorSurf

Lähteet:

https://www.kyberturvallisuuskeskus.fi/fi/ajankohtaista/ohjeet-ja-oppaat/nain-pidat-huolta-tietoturvasta-kotona-ja-tyopaikalla

https://www.kyberturvallisuuskeskus.fi/sites/default/files/media/file/Langattomasti_mutta_turvallisesti._Langattomien_lahiverkkojen_tietoturvallisuudesta.pdf

https://www.f-secure.com/fi/articles/is-public-wi-fi-safe

Blogi: Salasanat talteen turvallisesti

Käyttäjänä olet varmasti törmännyt ongelmaan, jossa sinulla on liikaa salasanoja muistettavana eri verkkopalveluihin. Tällainen tilanne voi olla haastava, etenkin kun turvallisuusnäkökulma on otettava huomioon. Onneksi salasanojen hallintaohjelmat tarjoavat ratkaisun ongelmaan. Nämä sovellukset auttavat sinua luomaan, tallentamaan ja hallitsemaan salasanojasi yhdessä turvallisessa paikassa. Tässä blogikirjoituksessa tutustumme salasanojen hallintaohjelmien etuihin ja annamme vinkkejä niiden tehokkaaseen käyttöön.

Salasanojen hallintaohjelmat: mitä ne ovat?

Salasanojen hallintaohjelmat ovat sovelluksia, jotka auttavat sinua luomaan ja tallentamaan vahvoja salasanoja sekä hallitsemaan niitä turvallisesti. Nämä ohjelmat toimivat yleensä useilla eri laitteilla, kuten tietokoneilla, älypuhelimilla ja tableteilla, ja ne synkronoivat salasanat automaattisesti laitteiden välillä. Ohjelmien avulla voit tallentaa salasanat yhteen keskitettyyn tietokantaan, joka on suojattu vahvalla salauksella ja pääsykoodeilla.

1password-ohjelman salasanojen hallintanäkymä
Kuva 1. 1Passwordin yleisnäkymä

Salasanojen hallintaohjelmien edut

Vahvat salasanat: Salasanojen hallintaohjelmat auttavat sinua luomaan vahvoja salasanoja, jotka ovat vaikeasti arvattavia. Ne voivat myös auttaa sinua päivittämään heikot salasanat parempiin vaihtoehtoihin.

Salasanan generointi työkalu
Kuva 2. Salasanojen generointi

Yksi pääsalasana: Sen sijaan, että sinun pitäisi muistaa useita salasanoja eri palveluihin, tarvitset vain yhden pääsalasanan salasanojen hallintaohjelmaasi. Tämä helpottaa merkittävästi arkea ja vähentää unohtamisen riskiä.

Automaattinen täyttö: Kun tallennat salasanat hallintaohjelmaan, useimmat ohjelmat tarjoavat automaattisen täyttöominaisuuden. Sen avulla sovellus voi täyttää käyttäjätunnuksen ja salasanan puolestasi eri verkkopalveluihin, mikä säästää aikaa ja vaivaa.

Turvallisuus: Salasanojen hallintaohjelmat tarjoavat vahvaa tietoturvaa. Ne käyttävät vahvaa salausmenetelmää tietokantasi suojaamiseksi.

1password ohjelman salasanojen turvallisuus näkymä Watchtower
Kuva 3. Salasanan hallintaohjelmat tarkkailevat automaattisesti salasanojesi turvallisuutta.

Salasanan hallintaohjelman valinta

Tällä hetkellä on useita hyviä vaihtoehtoja salasanojen hallintaohjelmiksi, mutta joukosta löytyy myös joitakin huonompia vaihtoehtoja. Poissuljetaan ensin huonot vaihtoehdot: Monet selaimet, kuten Google Chrome, tarjoavat omia salasanan hallintaratkaisuja. Valitettavasti nämä ratkaisut eivät tällä hetkellä ole turvallisia. Jos laitteeseen pääsee käsiksi fyysisesti tai haittaohjelman kautta, salasanat päätyvät todella nopeasti rikollisille. Poikkeus näissä ohjelmissa on Mac-maailman oma salasanaohjelmisto, jonka tietoturva on riittävällä tasolla. Tämä iCloud-pohjainen ratkaisu saattaa sopia siis niille, joilla on käytössä vain iPhone/Mac-tuotteita.

Valitettavasti myös muutaman muun salasanan hallintaohjelman tietoturva on vaarantunut. Suosittu LastPass on pitkään ollut otsikoissa tietomurtojen takia, ja myös avoimen lähdekoodin KeePassissa on tällä hetkellä tietoturva-aukkoja. Siksi näitä ohjelmia on hyvä välttää. Jos sinulla on käytössäsi jompikumpi näistä ratkaisuista, voit helposti vaihtaa ohjelman toiseen ja tuoda salasanat mukanasi. Digiopastajamme neuvovat mielellään, kuinka valita juuri sinulle sopiva salasanojen hallintaohjelma sekä kuinka tuot salasanasi uuteen hallintaohjelmaan.

Tässä on luettelo muutamista parhaimmista salasanojen hallintaohjelmista, jotka ovat suosittuja ja tunnettuja tietoturvastaan:

1Password on suosittu salasanojen hallintaohjelma, joka tarjoaa vahvan salauksen ja helpon käyttöliittymän. Se sisältää myös muita hyödyllisiä ominaisuuksia, kuten salasanojen jakamisen tiimien kesken ja varmuuskopioinnin.

Dashlane on toinen arvostettu salasanojen hallintaohjelma, joka tarjoaa helppokäyttöisen kokemuksen ja vahvan tietoturvan. Se sisältää salasanojen automaattisen täytön, salasanojen arvioinnin ja turvallisen salasanojen jakamisen.

Bitwarden on ilmainen, avoimen lähdekoodin salasanojen hallintaohjelma, joka tarjoaa vahvan salauksen ja synkronoinnin eri laitteiden välillä. Se tukee myös salasanojen jakamista ja tarjoaa käyttäjäystävällisen käyttöliittymän. Bitwarden tarjoaa suomenkielisen käyttöliittymän.

Suosituimmista ohjelmistoista Bitwarden, Enpass, Roboform ja F-secure ID protection toimivat suomeksi.

On tärkeää huomata, että jokainen salasanojen hallintaohjelma tarjoaa erilaisia ominaisuuksia ja käyttökokemuksia. On suositeltavaa tutustua tarkemmin kuhunkin vaihtoehtoon ja valita sellainen, joka vastaa omia tarpeita ja vaatimuksia parhaiten. Tietoturvan kannalta on myös tärkeää valita luotettava ja hyvämaineinen ohjelma. Laajemmin pääset tutustumaan eri hallintaohjelmiin, niiden hintoihin ja ominaisuuksiin tämän linkin kautta.

Salasanan hallintaohjelman käyttö

Salasanan hallintaohjelma kannattaa asentaa kaikkiin digilaitteisiin, joita käytät säännöllisesti. Tämän lisäksi tietokoneen internet-selaimeen (Chrome, Edge, Safari) voidaan asentaa lisäosa, joka helpottaa salasanojen täyttämistä netissä surffaillessa. Selaimen lisäosa osaa myös ehdottaa sinulle salasanan tallentamista rekisteröitymisvaiheessa. Hyvät hallintaohjelmat generoivat sinulle satunnaisen ja riittävän pitkän salasanan, ja kun rekisteröitymisen jälkeen kirjaudut nettipalveluun, salasanojen hallintaohjelma voi täyttää käyttäjätunnuksesi ja salasanasi puolestasi.

BitWarden ohjelman selaimen lisäosa. Kuvassa on esimerkkisivun käyttäjätunnus ja salasana sivulle.
Kuva 4. Bitwardenin selainlisäosa

Jatkossa sinun tarvitsee muistaa vain yksi salasana, jolla kirjaudut salasanojen hallintaohjelmaan. Varmista tästä artikkelista, että valitset pääsalasanaksi riittävän turvallisen salasanan.

Vanha sääntö salasanojen jakamisesta on, ettei omaa salasanaa pidä jakaa kenellekään. On kuitenkin tilanteita, joissa palvelun käyttäjätunnukset olisi hyvä jakaa, esimerkiksi ruokakappasovelluksen tunnukset saman talouden sisällä asuvien kesken. Tällainen jakaminen onnistuu esimerkiksi 1Passwordissa.

Salasanan hallintaohjelmien turvallisuus

Hallintaohjelmat salaavat salasanasi erittäin turvallisilla salaustekniikoilla. Perusperiaate on, että edes hallintaohjelman työntekijät eivät pääse näkemään salasanojasi. Siksi on tärkeää, että tallennat pääsalasanasi ja aloitusvaiheessa luodut hätäpääsykoodit turvalliseen paikkaan. Hätäpääsykoodeja voit käyttää esimerkiksi tilanteessa, joissa käyttämäsi digilaite on hajonnut, varastettu tai kadonnut.

Muutamat salasanan hallintaohjelmat toimivat pelkästään omalta laitteiltasi. Tällöin olet itse vastuussa laitteiden toiminnasta ja turvallisuudesta. Useimmat maksulliset hallintaohjelmat ovat kuitenkin tietoturva-ammattilaisten ylläpitämiä, ja jatkuvasti valvonnan kohteena. Siksi on suositeltavaa käyttää maksullisia salasananhallintaohjelmistoja. Mikään ohjelma ei kuitenkaan ole täysin turvallinen. Esimerkiksi suosittu LastPass-ohjelmisto on joutunut tietomurron kohteeksi. Tietomurron sattuessa on hyvä vaihtaa hallintaohjelma mahdollisimman nopeasti toiseen.

Muistilista

  1. Pyydä vaikkapa digiopastajalta apua sinulle sopivan salasanaohjelman valintaan ja käyttöönottoon.
  2. Valitse huolellisesti pääsalasanasi ja tallenna se hätäkoodeineen turvalliseen paikkaan. Jos mahdollista, fyysisesti kahteen erilliseen sijaintiin.
  3. Aloita salasanan hallintaohjelman käyttö, ja tallenna sinne jatkossa kaikki salasanasi.
  4. Nauti lähes salasanattomasta elämästä!

Lue lisää:

https://www.kyberturvallisuuskeskus.fi/fi/ajankohtaista/neuvoja-salasanan-hallintasovelluksen-kayttoonottoon

Kirjoittaja:
Eero Tuomenoksa
Ikädigitukihanke, SeniorSurf-toiminta
Vanhustyön keskusliitto

(9.6.2023)

Haku