Blogi: Älä jää digipimentoon!
Seniori, ethän arkaile käyttää digilaitteita? Eiväthän digipalvelut jää käyttämättä siksi, ettet koe pärjääväsi niiden kanssa? Sinun ei tarvitse jäädä yksin digipulmiesi kanssa. Apua ja opastusta saa ja kannattaa pyytää! Tyhmiä kysymyksiä ei ole, kysy huoletta mikä ikinä pohdituttaakin.
Tietokoneista ja älylaitteista voi olla sinulle paljon iloa ja hyötyä. Digilaitteiden käyttäminen ei välttämättä aina luonnistu heti, mutta ei hätää. Kukaan meistä ei osaa laitteista kaikkea. Kysymällä, selvittämällä ja kokeilemalla moni asia ratkeaa. Uuden oppiminen tekee meille kaikille hyvää!
Mikä digituki tai digiopastus?
Digituella ja digiopastuksella tarkoitetaan käytännössä samaa asiaa. Molemmissa sinua autetaan henkilökohtaisesti tarvitsemasi digilaitteen tai -palvelun käytössä. Eri toimijat painottavat joskus erilaisia asioita. Viranomaiset saattavat opastaa pääasiassa juuri omien palveluidensa käytössä, kun taas vapaaehtoiset usein auttavat laitteiden peruskäytössä. Opastusta kannattaa kuitenkin aina kysyä, sillä digitukea antavat tahot osaavat yleensä ohjata sinut sopivimman tuen luokse.
Vapaaehtoisia digitukea antavia henkilöitä voidaan kutsua nettiopastajiksi, tietotekniikan vertaisopastajiksi tai vaikkapa tutoreiksi, mutta toiminnan tavoitteena on kuitenkin sama asia: digitaalisessa yhteiskunnassa tarvittavien taitojen opettelu.
Digitaalinen maailma muuttuu ja elää koko ajan, joten myös digituen sisältöjä ja löydettävyyttä täytyy kehittää samaan tahtiin. Digi- ja väestötietoviraston kokoama Digituen eettinen ohjeistus kokoaa yhteen digituen antamisen ja saamisen pääkohdat. Ohjeistuksen tavoitteena on edistää turvallista ja laadukasta digitukea, joka toteutetaan molempien osapuolten yhteisymmärryksessä.
Mistä digiopastusta voi saada?
Opastusta digilaitteiden ja -palveluiden käyttöön voi kysyä monesta paikasta. Viranomaisilla on velvollisuus neuvoa omien palveluiden käyttöä. Viranomaisten palveluista voi kysyä esimerkiksi Kansalaisneuvonnasta. Kansalaisneuvonta auttaa myös digituen löytämisessä. Pankeilta ja muilta palveluntarjoajilta kannattaa kysyä apua heidän omien palvelujensa käyttöön. Moni kunta järjestää digitukea yhdessä eri toimijoiden kanssa: kirjastot ovat monille tuttuja matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja, joissa saa apua ja tukea myös digiasioihin.
Järjestöjen tarjoama vertaistuellinen digiopastus saa opastettavilta paljon kiitosta ennen kaikkea kiireettömästä ja lämminhenkisestä auttamisesta. Vapaaehtoiset seniorit opastavat ikätovereitaan auttamisen ilosta ja oppiakseen itsekin samalla uusia digitaitoja. Heitä löytää esimerkiksi kirjastoista ja palvelukeskuksista ympäri Suomen. Opastuspaikkoja on koottu SeniorSurf-opastuspaikkakartalle: seniorsurf.fi/opastuspaikat/.
Uutena palveluna maaliskuussa 2023 on käynnistynyt senioreille suunnattu maksuton ja valtakunnallinen etäopastuspalvelu. Palvelusta voit pyytää etäopastusta vapaaehtoisilta vertaisopastajilta puhelimitse tai verkkolomakkeen kautta: seniorsurf.fi/etaopastus/.
Digitaitoja kannattaa kartuttaa muutenkin aktiivisesti. Esimerkiksi kansalaisopistot tarjoavat tietotekniikan peruskursseja, ja itseopiskeluun hyödynnettävää hyvää aineistoa löytyy esimerkiksi Ylen Digitreeneistä ja SeniorSurfin materiaalipankista.
Älä siis jää digipimentoon. Tartu rohkeasti digilaitteisiin ja opettele pikkuhiljaa hyödyntämään niitä arjessasi. Digilaite on hyvä apuväline moneen mukavaan arjen asiaan!
Älä jää digipimentoon -video on Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminnan tuottama. Videota saa mielellään näyttää erilaisissa senioreille suunnatuissa tilaisuuksissa. Videota on esitetty keväällä 2023 myös Ylen kanavilla.
Kirjoittaja:
Tiina Etelämäki
Vanhustyön keskusliitto, SeniorSurf
(13.3.2023)
Ole varovainen, älä vainoharhainen
Erilaisiin viesteihin kannattaa suhtautua pienellä varauksella – tulivatpa ne sitten kadulla kohtaamaltasi ihmiseltä tai vaikkapa älypuhelimeen. Huijauksia on liikkeellä aina, niitä kannattaa opetella tunnistamaan. Digilaitteiden käyttöä mahdollisten huijausten vuoksi ei kannata lopettaa.
Huijauksia on paljon erilaisia. Viimeisin itselleni tullut huijaus tuli tekstiviestinä. Lähettäjänä näytti olevan OP ja viesti tuli samaan ketjuun kuin muut oikeasti pankista lähetetyt viestit. Nyt viestissä kerrottiin, että pankki on havainnut jotain epätavallista toimintaa tililläni ja pyysi minua tarkistamaan maksun. Tarkistamiseksi tarjottiin linkkiä, joka alkoi soittamaan päässäni herätyskelloa. Vaikka linkki voi näyttää uskottavalta, se ei välttämättä ole sitä miltä näyttää.
OP:n sivuilla kerrotaan liikkeellä olevista huijauksista ja sielläkin varoitetaan näin: ”…huijausviesti ohjaa lähes aina lukijaa toimintaan linkin tai painikkeen kautta. Yleensä linkki vie kirjautumissivuksi tekeytyvälle valesivulle, jolla kalastellaan pankkitunnuksia tai muita tietoja. Linkkiä tai painiketta ei pidä klikata.”
Päätin olla klikkaamatta viestissä olevaa linkkiä ja kirjaudun verkkopankkiini pankin omalla mobiilisovelluksella. Siellä ei ollut mitään viestiä epäilyttävästä toiminnasta ja kaikki näytti olevan kunnossa. Ei siis hätää, nyt voin taputtaa itseäni olalle varovaisuudesta oikeassa kohdassa ja jatkaa turvallisesti digilaitteiden käyttöä.
Terve varovaisuus pitää pankkitunnukset turvassa. Erikoisen viestin saatuasi muista aina pysähtyä hetkeksi miettimään, kannattaako reagoida. Usein ei kannata. Kaikkea digimaailmassa ei kuitenkaan kannata pelätä tai lakata tyystin käyttämästä uhkien pelossa. Aktiivinen digipalveluiden ja -laitteiden käyttäminen luo rutiinia ja tulet entistä paremmaksi huijausyritysten huomaajaksi!
Turvallista nettisurffailua toivottaen,
Tiina Etelämäki
SeniorSurf
Vanhustyön keskusliitto
(14.12.2022)
Harjoittelijana SeniorSurfissa – Mari Nuutila
”Täällä kirjoittelee geronomi (AMK)-opiskelija Mari. Olin tänä syksynä viitisen viikkoa harjoittelussa Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminnassa. Harjoittelun aikana pääsin tutustumaan digiosallisuuden edistämisen jännittävään maailmaan.”
Lue koko blogi Vanhustyön keskusliiton verkkosivuilta.
(17.10.2022)
Harjoittelijana SeniorSurfissa – Maarit Seppelin
Metropolia amk:n geronomiopiskelija Maarit Seppelin teki harjoittelun Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminnassa elo-syyskuussa 2022. Maarit kokosi blogiin kokemuksia ja ajatuksia harjoittelusta. Lue blogi kokonaisuudessaan Vanhustyön keskusliiton sivuilta.
(12.10.2022)
Emojien (hymiöiden) käyttäminen
Emojit ovat aika kivoja. Niillä voi kuvata tunteitaan tai lähettää vaikka virtuaalisia kukkia toiselle merkkipäivänä. Emojit ovat aika höpsöjä ja samalla aika mukavia.
Mitkä ihmeen emojit?
Hymiöt ja emojit ovat erilaisten viestien kanssa käytettyjä merkkejä, joiden kautta voi esimerkiksi vahvistaa sanomansa tunnetta tai tuoda muuten vaan elävyyttä mukaan keskusteluun. Hymiöt ovat alun perin olleet yksinkertaisia näppäimistöllä tehtyä kuvia, joita luetaan vinosti päätä vasemmalle kallistaen. Tässä esimerkki perinteisestä hymiöstä :). Emojeiksi taas kutsutaan nykyisiä graafisempia kuvia, jotka ovat pystyssä ja suoraan kuvia. Tässä esimerkki emojista: 😊. Ei sillä kuitenkaan niin väliä, kutsutko näitä kaikkia hymiöiksi tai emojeiksi.
Hymiöt ja emojit sopivat moneen paikkaan, ainakin ystävien ja tuttujen kanssa viestittäessä. Voi vaikka toivottaa ruusujen kanssa ”Hyvää naistenpäivää 🌹🌹!” tai vaikkapa ”Aurinkoista matkaa 🌞!”. Virallisemmassa viestinnässä – kuten vaikka viranomaisasioinnissa – niitä ei niinkään yleensä käytetä.
Mistä emojit löytyvät?
Eri laitteilla ja eri ohjelmissa emojit löytyvät hieman eri tavoin. Tässä pari vinkkiä.
Hymiöt WhatsAppissa:
- Avaa viesti, ihan kuin olisit normaalistikin viestiä kirjoittamassa.
- Viestinkentän vasemmassa reunassa näkyy haalea hymynaama, paina sitä. Eteesi aukeaa valikko, josta voit valita haluamasi hymiön. Painamalla haluamaasi hymiötä, siirtyy se viestikenttään.
- Kun haluat palata hymiön jälkeen kirjoittamaan viestiin jotain, paina viestikentän vasemmassa reunassa olevaa haaleaa näppäimistökuvaa, jolloin saat kirjaimet takaisin käyttöösi.
Hymiöt Windows-koneissa:
- Monet ohjelmat, kuten Facebook tarjoaa hymiöt omissa palveluissaan valmiina. Ne löytyvät kyseisistä ohjelmista yleensä 😊-kuvakkeen takaa.
- Esimerkiksi sähköpostia kirjoittaessa saat hymiöt esiin, kun painat samaan aikaan näppäimiä: Windows ja piste. (Windows-näppäin löytyy yleensä näppäimistön vasemmasta alalaidasta, siinä on Windowsin neliruutuinen logo.) sama ohje toimii mm. Word-ohjelmassa.
😍😊🤣😁😘💕🌹🎉
Yleisimpien hymiöiden merkityksiä
Eri ikäisillä ihmisillä saattaa olla erilaisia merkityksiä eri hymiöille. Tässä muutama yleisin hymiö ja yleisin selitys.
😊 = iloinen, tyytyväinen (teineillä voi tarkoittaa myös juuri päinvastaista…)
😁 = virnistävä
🥰 = onnellinen, rakastettu
😂 = nauraa vedet silmissä
😢 = surullinen, itkevä
- Hymiöiden ja emojien lisäksi on olemassa myös mm. giffejä ja stickereitä. Giffit ovat liikkuvia kuvia ja stickerit ovat tarramaisia, usein hieman isompia kuvia kuin emojit. Näitä löytyy vaihtelevasti eri ohjelmista, kaikkia voi testata 😜👌
- SeniorSurf kannustaa kaikenikäisiä ihmisiä kokeilemaan laitteitaan erilaisiin asioihin ja hulluttelemaankin niiden kanssa välillä.
Artikkeli on julkaistu alun perin Senioriopettaja-lehdessä toukokuussa 2022.
(7.6.2022)
Blogi: Etäyhteydellä toteutuva vuorovaikutus – esimerkkinä etähoiva
Erilaisten digipalveluiden lisääntyessä saattaa moni ikääntynyt pohtia, voidaanko etäkohtaamisessa saavuttaa luottamuksellinen vuorovaikutussuhde. Etäyhteydellä on mahdollistettu esimerkiksi videovälitteistä etähoivaa, jota on nykyisellään käytössä jo ympäri Suomea perinteisen kotihoidon rinnalla.
Etähoivaa on mahdollista tarjota kotihoidon asiakkaille, jotka selviävät päivittäisistä toimista pelkän ohjauksen ja varmistuksen turvin ilman fyysistä avustamista. Etäyhteyden välityksellä tapahtuvassa vuorovaikutuksessa korostuvat viestinnän selkeys, ymmärrettävyys, vastavuoroisuus ja yhdenvertaisuus. Ikääntyneen asiakkaan tulisi antaa määrittää sopiva etenemistahti siten, että tapaamisesta jää tunne kiireettömästä kohtaamisesta ja kokemus arvostetuksi tulemisesta.
Kotihoidon asiakkaiden vuorovaikutuskokemuksia etähoivan videosoitoista
Pro gradu -tutkielmassani tutkin etähoivasta saatuja vuorovaikutuskokemuksia haastattelemalla kuutta yli 65-vuotiasta kotihoidon asiakasta, joilla oli käytössä fyysisten kotikäyntien lisäksi tablettitietokoneen välityksellä tapahtuvat päivittäiset etähoivan videosoitot. Vaikka videosoitot koettiin usein ajallisesti lyhyenä, ne antoivat asiakkaille kokemuksen merkityksellisestä ja vastavuoroisesta keskusteluhetkestä, jonka ohella saatiin huolehdittua päivittäiset perushoidolliset toiminnot kuten lääkkeiden otto tai ravitsemuksen varmistaminen. Ikääntyneet asiakkaat arvostivat videosoitoissa rehellistä ja avointa keskustelua, jossa hoitajat puhuivat asiakkaalle tärkeistä aiheista, mutta jakoivat vastavuoroisesti myös omia kuulumisiaan.
Hyvin arkiset keskustelut päivän tapahtumista sekä ajankohtaisista aiheista välittyivät asiakkaille mieleenpainuneina kokemuksina. Asiakkaat korostivat etätapaamisissa näköyhteyden tärkeyttä, joka mahdollisti ilmeiden ja eleiden näkemisen puolin ja toisin. Osalla etähoivan asiakkaista oli ollut aluksi ennakkoluuloja liittyen omiin teknisiin taitoihinsa. Etähoivan tablettilaite oli kuitenkin osoittautunut helppokäyttöiseksi, mikä ilmeni myös ylpeytenä omasta osaamisesta käyttää teknistä laitetta. Etähoivan videosoitot olivat muodostuneet ennalta odotetuiksi, sovittuina ajankohtina tapahtuviksi vuorovaikutushetkiksi jokapäiväisessä arjessa. Osa asiakkaista koki etähoivan videosoitot myös yksinäisyyden tunnetta lievittävänä.
Miksi etähoivaa tulisi tarjota ikääntyneille kotihoidon asiakkaille?
Tutkielmani perusteella etähoivalla on mahdollista saavuttaa luottamuksellinen vuorovaikutussuhde kotihoidon asiakkailla. Etätapaamisista voi syntyä asiakkaalle jopa kiireettömämpi kohtaamiskokemus, sillä videovälitteinen kohtaaminen vaatii hoitajalta täyden läsnäolon asiakkaalle, eikä hänen tule keskityttyä samanaikaisesti muuhun kotiympäristön huomiointiin kuten fyysisillä kotikäynneillä. Etähoiva voi parhaimmillaan antaa asiakkaille henkilökohtaisen ja yksilöllisen vuorovaikutuskokemuksen ja edistää ikääntyneiden kotihoidon asiakkaiden digiosallisuutta, samanaikaisesti itsenäisen päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen ja kotona asumisen tukemisen ohella.
Etähoivan palvelusta saatuja hyötyjä on myös mahdollisuus tarjota suuremmalle määrälle asiakkaita, kun fyysisten käyntien välimatkoihin kuluva aika säästyy. Kuten muissakin teknologiavälitteisissä palveluissa on kuitenkin muistettava, että myös etähoivaa on toteutettava asiakkaan omista yksilöllisistä tarpeista lähtien, jotta hän voi kokea palvelun itselleen merkityksellisenä.
Kirjoittaja
Saara Jouhtinen
Kirjoittajasta
Olen gerontologian ja kansanterveyden maisteriopiskelija Saara Jouhtinen Jyväskylän yliopistosta ja suoritan kolmeviikkoista asiantuntijaharjoittelua Vanhustyön keskusliiton Seniorsurf-toiminnassa. Päätoimisesti työskentelen palveluohjaajana Jyväskylän kaupungilla.
Olen erityisen kiinnostunut ikääntyneille suunnattujen digipalveluiden kehittämisestä ja harjoittelussa pääsen ilokseni osallistumaan muun muassa uuden Ikädigitukihankkeen suunnitteluun. Hiljattain valmistuneeseen pro gradu -tutkielmaani etähoivan asiakkaiden vuorovaikutuskokemuksista pääsee tutustumaan Jyväskylän yliopiston julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202204122245.
Blogi: Seniorin digitaidot – mitä ne ovat?
Digitaidot ovat nykypäivän kansalaistaitoja ja ilman digitaitoja ei voi olla täysin osallinen yhteiskunnassa. Vai voiko? Näitä asioita usein pyöritellään erilaisissa työryhmissä ja tilaisuuksissa. Kun puhutaan digitaitojen kasvattamisesta ja kehittämisestä, monesti keskusteluun nousevat iäkkäät ihmiset. Miksi näin on? Siksi, että tilastojen mukaan erityisesti iäkkäimmät ihmiset ovat niitä, jotka eivät ole koskaan käyttäneet digilaitteita. Voiko iäkäs ihminen sitten ylipäätään oppia uusien digilaitteiden käyttöä? Kyllä voi.
Vaikka tässäkin kirjoituksessa ensin niputetaan kaikki yli 65-vuotiaat yhteen ryhmään, voidaan todeta, että iäkkäiden ihmisten eli seniorien digitaidot ovat kovin vaihtelevia, kuten kaikkien muidenkin ikäryhmien. Suomessa on reilut 1,2 miljoonaa yli 65-vuotiasta, ja siihen joukkoon mahtuu paljon sekä osaamista että osaamattomuutta. Joukossa on ensimmäisten digipalveluiden suunnittelijoita ja kehittäjiä sekä heitä, jotka eivät ole koskaan älypuhelimeen koskeneetkaan. Noiden kahden ryhmän välille sijoittuu kuitenkin suurin osa senioreista.
Mitä seniorien digitaitoihin kuuluu?
Seniorin digitaidot koostuvat digilaitteen perushallinnasta sekä tärkeimpien asioiden hoitamisesta omassa arjessa. Monet pärjäävät hyvin oman laitteensa kanssa ja osaavat hoitaa esimerkiksi pankkiasiansa, mutta kokevat silti, etteivät osaa mitään. Itseään ei kannata vähätellä! Kannattaa olla ylpeä ja tyytyväinen oman osaamisen jokaisesta askeleesta. Ja kun osaa perustaidot, voi aina opetella lisää. Digilaitteet ovat mainioita työkaluja moneen mukavaan asiaan, kuten monipuoliseen yhteydenpitoon ja vaikkapa yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Jos haluaa ihan tavoitteellisesti lähteä opettelemaan erilaisia asioita digilaitteisiin ja -palveluihin liittyen, voi esimerkiksi tutustua ikäihmisten tietotekniikkayhdistys ENTER ry:n tekemiin Seniorin digitaitojen tarkistuslistoihin. Niitä voi käydä läpi omassa tahdissa, vaikka lista kerrallaan, ja opetella uutta pikkuhiljaa joko itsekseen, ystävän tai vertaisopastajan kanssa.
Kuka voisi auttaa digitaitojen kasvattamisessa?
Uusissa ja pulmallisissa tilanteissa kannattaa aina kysyä opastusta ja apua, myös digiasioihin. Monet viranomaiset antavat digitukea ja useat yritykset auttavat myös. Esimerkiksi pankista saa ja kannattaa kysyä apua heidän omien palveluidensa käyttöön. Digiasioissa kannattaa hyödyntää myös läheisten ja omaisten antama tuki.
Yksi mainio tapa kasvattaa digitaitoja on käydä vapaaehtoisen digiopastajan puheilla. Heitä löytää muun muassa monen järjestön ja kirjaston kautta. Digiopastajat auttavat maksutta ja juuri sen laitteen ja palvelun käytössä, johon apua tarvitaan. Vapaaehtoisia digiopastajia löytyy esimerkiksi Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminnan kokoaman Opastuspaikkakartan avulla.
Digitaitoviikko 16.5.-20.5.2022
Tällä viikolla vietetään Digi- ja väestöviraston koordinoimaa Digitaitoviikkoa. Teemaviikolla kysytään pitääkö olla huolissaan suomalaisten digiosaamisesta. SeniorSurf tuo teemaviikolla esiin senioreiden digiosaamista ja digioppimista. Tärkeintä uuden oppimisessa ovat ilo ja rohkeus, eivät huolet ja uhkakuvat. Suomalaisilla senioreilla on paljon taitoa – annetaan yhdessä arvoa sille!
Kirjoittaja:
Tiina Etelämäki
Johtava asiantuntija
SeniorSurf-toiminta, Vanhustyön keskusliitto
(16.5.2022)