Hyppää sisältöön

Alustavia tuloksia seniorien mediataitokyselystä

Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminta teki yli 65-vuotiaille (ei yläikärajaa) senioreille kyselyn (N=800) heidän mediataidoistaan elokuussa 2023. Kyselyssä selvitettiin minkälaisen mediatiedon varassa Suomessa asuvat seniorit ovat, mistä uutisia ja ajankohtaista tietoa etsitään ja mitkä ovat mahdollisia tiedon saannin esteitä. Osana tutkimusta kartoitettiin lisäksi seniorien tottumuksia osallistua ajankohtaiseen keskusteluun sekä heidän näkemyksiään tiedon luotettavuudesta.

Suositut uutislähteet

Kyselyn alustavissa tuloksissa huomattiin, että tärkein uutislähde senioreille on televisio (95 %). Sen lisäksi radio sekä verkkouutiset ovat tärkeitä tiedonlähteitä.

Valeuutisten tunnistaminen

Seniorit kokevat, että tunnistavat hyvin valeuutiset. Keinoja valeuutisten tunnistamiseen ei kuitenkaan ole hallussa kovin hyvin, vaan tässä luotetaan mm. maalaisjärkeen ja intuitioon.

Oma osallistuminen ja sisällön tuottaminen

Kolmasosa vastaajista on osallistunut paikalliseen päätöksentekoon, julkaissut valokuvia tai osallistunut ajankohtaiseen keskusteluun. Senioreista 26% ei kuitenkaan koe merkitykselliseksi osallistua itse yhteiskunnalliseen, julkiseen keskusteluun.

Tulosten varsinainen julkaisu tapahtuu tammikuussa 2024. SeniorSurf tuottaa aineistoa seniorien mediataitojen kasvattamiseksi kyselyn tulosten pohjalta.

Seniorien mediataitojen tukemisessa SeniorSurfin yritysyhteistyökumppanina toimii Google.

(14.11.2023)

Kysely ikäihmisten kokemuksista digipalveluiden myynnistä

DNA ja Vanhustyön keskusliitto kartoittavat 65-vuotiaiden ja sitä iäkkäämpien kokemuksia niistä myyntitilanteista, joissa ollaan tekemisessä teleoperaattorin palveluiden ja älylaitteiden kanssa. Näitä tilanteita ovat esimerkiksi puhelinliittymän, matkapuhelimen tai verkkomodeemin hankinta. 

Asiaa kartoitetaan kyselyllä, johon vastaaminen vie noin viisi minuuttia. Kaikki vastaukset käsitellään anonyymisti. Kysely toteutetaan verkkokyselynä. Voit auttaa myös iäkästä läheistäsi kyselyyn vastaamisessa.

Vastaa kyselyyn sunnuntaihin 22.10. mennessä!
Kyselyn toteuttajana toimivat DNA ja Vanhustyön keskusliitto. Vastauksia käytetään asiakaspalvelun ja myyntityön kehittämiseen.​

Kiitos jo valmiiksi kaikille vastaajille! ​

Aiempi kysely hankintatilanteista

Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminta selvitti kesällä 2022 seniorien kokemuksia digilaitteiden ja digipalvelujen hankintatilanteita koskien. Iloitsemme yhteistyöstämme DNA:n kanssa ja heidän kiinnostuksesta selvittää asiaa vielä laajemmin.

(9.10.2023)

Seniorien mediataitokysely käynnissä

SeniorSurf haluaa selvittää, minkälaisen mediatiedon varassa Suomessa asuvat seniorit ovat. Meitä kiinnostaa, mistä seniorit tänä päivänä etsivät ja lukevat uutisensa ja ajankohtaisen tietonsa, mitkä ovat mahdollisia tiedon saannin tai yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisen esteitä ja onko tavoissa ja tottumuksissa esimerkiksi alueellisia eroja. Tavoitteena on saada vastauksia jopa noin 800:lta yli 65-vuotiaalta ihmiseltä, ilman yläikärajaa. Vastauksia kerätään sekä digitaalisia palveluita käyttäviltä että ei-digitaalisia palveluita käyttäviltä senioreilta.

Kysely toteutetaan ostopalveluna, sen toteuttaa meille Suomen Kyselytutkimus Oy. Kyselyn sisältöä ovat kanssamme ideoineet Vanhustyön keskusliiton viestintä, mediakasvatuksen asiantuntija Eira Airola ja tutkija Susanna Rivinen sekä joukko vapaaehtoisia vertaisopastajia.

Kysely on käynnissä suunnilleen elokuun ajan. Kyselyyn ei pääse vastaamaan sivuiltamme, vaan se toteutetaan nettipaneelin ja puhelinhaastattelujen avulla. Seniorien mediataitokyselyn tulokset julkaistaan tulevan talven aikana.

Kyselyn toteutusta tukee Google, joka on yksi SeniorSurfin arvokkaista yritysyhteistyökumppaneista.

(10.8.2023)

Seniorien ostokokemuksia digihankinnoista

23.1.2023

Laitteiden kirjo ja tarjonta on nykyään niin suuri, että tottunutkin digin käyttäjä joutuu käyttämään aikaa selvittääkseen gigabittien, prosessoreiden, käyttöjärjestelmäversioiden sekä tietoturvaohjelmistojen ja liittymätyyppien väliset erot. Toiset tarvitsevat neuvoja jo laitetyypin valinnassa. Riittääkö älypuhelin vai tarvitaanko tietokone? Löytyykö omiin käyttötarpeisiin ja kukkarolle sopivaa laitetta ja miten tulisi suhtautua myyjän tarjoamiin lisäpalveluihin?

Miten seniorit sitten pärjäävät digihankintojen kanssa? Minkälaiseksi he kokevat oman osaamisensa ja miten hyvin myyntitilanteessa otetaan heidän tarpeensa huomioon?

Kysely seniorien digihankinnoista

Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminta selvitti kesällä 2022 seniorien kokemuksia digilaitteiden ja digipalvelujen hankintatilanteita koskien. Sähköiseen kyselyyn vastasi 159 senioria, joista suurin osa oli 70-79-vuotiaita. 83% vastaajista kertoi omista kokemuksistaan ja loput vastasi läheisensä puolesta. Lähes kaikki vastaajat olivat tehneet digihankintoja aiemminkin ja arvioivat oman osaamisensa digihankintoja kohtaan pääosin melko hyväksi tai neutraaliksi, hyvän ja huonon väliltä.

Vaikka suurin osa vastaajista koki ostotilanteet luotettavina ja turvallisina, kolmannes vastaajista oli sitä mieltä, että asiakkaan tarpeita ei huomioitu riittävästi tai että käytetty sanasto oli vaikeasti ymmärrettävää. Myös huoli omasta osaamisesta laitteen käyttöönottoon liittyen nousi esiin.

Merkittävimpiä ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä vastaajien mukaan olivat laitteen tai palvelun tekniset ominaisuudet, kuten käyttöjärjestelmä ja muistin koko, sekä sen helppokäyttöisyys. Yli 60 % vastaajista koki tärkeäksi myös ostotilanteessa saadun asiakaspalvelun sekä aiemmat kokemukset ja suositukset.

Ostokokemuksen laatuun vaikuttivat ennen kaikkea vuorovaikutukseen liittyvät tekijät. Myönteisissä ostokokemuksissa korostuivat myyjän kyky huomioida asiakkaan tarpeet, myyjän asiantuntemus ja opastamishaluisuus. Kielteisissä ostokokemuksissa mieleen oli jäänyt myyjän välinpitämätön tai ylimielinen asenne sekä turhiksi tai liian kalliiksi koettujen palveluiden tai tuotteiden myynti. Asiakkaan oma osaamattomuus, tiedon puute ja vaikeat termit asettivat myös haasteita.

Ostamista helpotti, jos oli perehtynyt valikoimaan itse etukäteen ja tiesi mitä oli ostamassa. Moni luotti myös läheiseltä tai digiopastajalta saatuihin neuvoihin. Muutamat vastaajista suosi verkkokaupasta ostamista, koska silloin pystyi rauhassa vertailemaan vaihtoehtoja ja sai lopulta juuri sen, mitä halusi.

Sanapilvi, jossa isoimpina sanoina: asiantunteva, asiakaspalvelu, tuttuus, ei tyrkytä, tuki, kuuntelee, hinta, palvelualttius, opastaa, selkeä, kokemus
Sanapilvi asioista, jotka vaikuttivat myönteisesti vastaajien ostokokemukseen

Toiveita eettisen myynnin toteutumiselle

Kyselyyn vastanneet toivoivat myyjiltä ennen kaikkea kuuntelutaitoa, kärsivällisyyttä, selkokielisyyttä ja ymmärrystä tietämättömyydelle. Oleelliset seikat tulisi selittää siitäkin huolimatta, että asiakas ei niitä osaa kysyä. Tuputtamisen sijaan pitäisi antaa aikaa perehtyä ja kertoa, mistä lisätietoa saa. Hyvä on myös muistaa, miten moninainen joukko ikääntyneet ovat erilaisine tarpeineen.

Yhdenvertaisuus digitalisoituvassa yhteiskunnassa ei toteudu, jos osaamattomuus digilaitteiden ja -palveluiden kohdalla johtaa kalliisiin palvelusopimuksiin, joiden sisältöä ei ymmärretä tai osata hyödyntää. Asiakkaan tarpeet ja jo olemassa olevat palvelut tulisi selvittää jokaisessa myyntitilanteessa. Ostopäätökset tulisi pohjautua tietoisiin valintoihin ja sitä varten tarvitaan tukea ja opastusta sekä ymmärtävää myyntityötä.

Teksti: Nina Ziessler
SeniorSurf, Vanhustyön keskusliitto

Tarvitsetko apua laitteen valinnassa tai digihankintojen suunnittelussa? Digiopastajat auttavat, etsi lähin opastuspaikka kartalta.

Lue myös HS Kaupunki 20.1.2023 ”Tunsin itseni ihan idiootiksi” – Ikäihmisille kaupataan koko ajan kaikkea turhaa

Opastustoiminta opastajien silmin

22.12.2022

SeniorSurf teetti syyskuussa 2022 ensimmäisen valtakunnallisen kyselyn seniorien parissa toimiville vapaaehtoisille digiopastajille. Kyselyn avulla haluttiin selvittää vapaaehtoisten näkemyksiä opastustoiminnan organisoinnin toteutumisesta sekä digiopastustoiminnan merkityksestä heille itselleen. Kysyimme myös palautetta opastajille suunnatuista SeniorSurfin toiminnoista sekä toiveita niiden kehittämiseen.

Kyselyyn vastasi yhteensä 115 digiopastajaa eri puolilta Suomea. Vastaajista 40 % toimii opastajana Etelä-Suomessa, 29 % Länsi-Suomessa, 19 % Itä-Suomessa ja 12 % Pohjois-Suomessa.

Senioreita opastavat vapaaehtoiset digiopastajat ovat tyypillisesti itsekin senioreita. Tähänkin kyselyyn vastanneista yli puolet (54 %) oli 70-79-vuotiaita ja kolmasosa 63-69-vuotiaita. 57 % vastaajista oli miehiä, mikä kertoo hyvin siitä, kuinka digiopastaminen houkuttelee tasaisesti niin naisia kuin miehiä. Puolet kaikista vastaajista oli toiminut digiopastajina 3-7 vuotta, viidesosa jopa pidempään. Digiopastajat ovat todellakin sitoutuneita vapaaehtoistyöhönsä!

Merkityksellistä vapaaehtoistoimintaa

Vastaajia pyydettiin arvioimaan kokemuksiaan digiopastajina erilaisten väittämien avulla. Kolme kohtaa nousivat ylitse muiden: yli 90 % vastaajista kokee itsensä merkitykselliseksi auttaessaan muita samalla kun opastustoiminnan yhteiset ohjeistukset sekä vertaistuki ja kokemusten vaihto muiden opastajien kanssa arvioidaan lähes yhtä tärkeiksi. Suurin osa vastaajista koki oman organisaation tuen opastustyötä kohtaan riittävänä. Myös SeniorSurfin tarjoama tuki koettiin melko merkityksellisenä. (Kuva 1.)

Avovastauksissa näkyi opastamisen monipuolinen merkitys vapaaehtoisille itselleen ja samat teemat toistuivat useissa vastauksissa. Ennen kaikkea se on konkreettinen keino pysyä ajan tasalla ja oppia itsekin tärkeitä digitaitoja. Opastaminen antaa hyvää mieltä ja saa vapaaehtoisen tuntemaan itsensä tarpeelliseksi, kun voi auttaa konkreettisella tavalla muita ikäihmisiä. Opastaminen koettiin myös mielekkäänä harrastuksena, joka tuo rytmiä elämään ja antaa mahdollisuuden tavata ihmisiä.

SeniorSurf tukee myös vapaaehtoisia

SeniorSurfin sisällöistä erilaiset aineistot ja opastusmateriaalit olivat vastaajille tutuimpia. SurfAreena ja muut verkostoitumismahdollisuudet ovat vielä vieraampia – tässä siis tärkeä kehittämisen paikka tulevaa vuotta ajatellen. Uuden vuoden lupauksena pyrimme löytämään uusia keinoja tavoittaa vapaaehtoisia eri puolilta Suomea.

Jos sinä tiedät vapaaehtoisen (seniori)digiopastajan, joka voisi iloita ja hyötyä SeniorSurfin tuesta, vinkkaa hänelle mahdollisuuksista. Kannustetaan yhdessä senioreita digiopastusten pariin!

Tutustu tarkemmin SeniorSurfin tukeen digiopastajille: seniorsurf.fi/digiopastajat

Kuva 1. Vapaaehtoisten vastauksia opastustoimintaa koskeviin väittämiin.

Kysely digiopastajille

SeniorSurfin yhtenä tavoitteena on tehdä näkyväksi senioreille suunnattu digiopastustoiminta valtakunnallisella tasolla. Vapaaehtoisilla ja vertaisopastajilla on tässä merkittävä rooli. 

Nyt toteutettavassa kyselyssä pyrimme selvittämään, miten vapaaehtoiset kokevat opastustoiminnan organisoinnin ja sen merkityksen itselleen. Kysymme myös palautetta opastajille suunnatuista SeniorSurfin toiminnoista sekä toiveita niiden kehittämiseen. 

Vastaa kyselyyn tästä 18.9.2022 mennessä
Vastaaminen kestää noin 5 minuuttia.

* * * * * * * * * *
Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminnan tavoitteena on vahvistaa seniorien digiosallisuutta ja tukea organisaatioita senioreiden digiopastusten järjestämisessä. SeniorSurf tukee myös seniorien parissa toimivia vapaaehtoisia digiopastajia heidän taustatahostaan riippumatta tuottamalla tukimateriaalia, kokoamalla ohjeistuksia ja tarjoamalla mahdollisuuksia omien digi- ja ohjaustaitojen vahvistamiseen sekä vertaistukeen valtakunnallisella tasolla.

(2.9.2022)

Digituelle uusi symboli?

Maksutonta neuvontaa digilaitteiden ja –palveluiden käyttöön on nykyään saatavilla monista paikoista ympäri Suomen. Useasti apua tarvitsevat eivät kuitenkaan tiedä tällaisesta mahdollisuudesta tai että palvelulla on nimi: digituki, digiohjaus, tietotekniikkaopastus.

Digituki ei ole pelkkää laitetukea tai sähköisen asioinnin tukea, vaan siihen kuuluu monenlaista neuvontaa, rohkaisua ja monesti myös vertaistukea. Tavoitteena on, että jokaisella meistä olisi paremmat mahdollisuudet osallistua ja hyödyntää digitalisoituvan yhteiskunnan palveluita.

Digitukea eri kohderyhmille kehitetään valtakunnallisesti erittäin laajasti niin järjestöjen, erilaisten hankkeiden, kuntien kuin viranomaisten toimesta. Digi- ja väestötietovirasto ylläpitää digituen verkostoa ja kehittää mm. digituen yhteisiä toimintatapoja.

Miten sitten voisimme auttaa ihmisiä löytämään palvelun äärelle vielä paremmin? Ihmiset ovat tottuneet suunnistamaan vieraassakin kaupungissa erilaisten symbolien avulla. Ravintolat ja muut palvelut, avoin internet-yhteys tai esteettömät reitit löytyvät helpommin kartoista ja oppaista yhteisesti tunnettujen merkkien ansiosta.

Olisiko siis aika saada käyttöön digituen symboli, joka auttaisi tekemään digitukea asiakkaille tutummaksi ja helpottaisi heitä suunnistamaan avun luokse?

Tilanne tällä hetkellä

Työstämme tällä hetkellä 29.8.-9.9.2022 välillä toteutetun asiakaskyselyn tuloksia. Kyselyyn saimme yhteensä 123 vastausta, joista 20 haastattelujen pohjalta. Kysely oli suuntaa antava eikä esillä olevista luonnoksista valita voittajaa sellaisenaan. Digituen uusi symboli tilataan graafikolta ja esitellään lokakuussa 2022.

Taustaa

Digituen symbolin kehittäminen on yksi DigiOn- ja VoimaProfi-hankkeiden järjestämän yhteisöpajan ryhmätöistä. Tässä digituen muutoskokeiluissa allekirjoittanut työryhmä pyrkii edistämään digituen löydettävyyttä viestinnällisin keinoin yhteistyössä eri tahojen kanssa.

Digituen löydettävyys on viestinnällinen haaste, jonka kanssa teemme jatkuvasti töitä. Asiakkaan polkua digipulmasta avun piiriin tulee kaikin tavoin selkeyttää ja mielestämme yhteinen, digitukea kuvastava symboli olisi tärkeä elementti tällä kartalla. Jokaisella on oikeus edistää omaa osallisuuttaan digitalisoituvassa yhteiskunnassamme!

Työryhmä:

Janne Haikka, Sininauhaliitto, Digiosallisuutta asunnottomille -hanke
Pirkko Kaarakainen, Espoon aikuissosiaalityö, kokemusasiantuntija
Mikko Koskela, Kela, asiakaspalveluyksikkö
Saara Lipponen, Espoon aikuissosiaalityö
Minna Martiskainen, Olarin seurakunta
Tuula Närvä, Kela, asiakkuusyksikkö
Hanna Rantala, Espoon kaupunki/Laurea-ammattikorkeakoulu
Susanna Saarvo, Laurea-ammattikorkeakoulu
Nina Ziessler, Vanhustyön keskusliitto, SeniorSurf-toiminta

Haku