Hyppää sisältöön

Maksamisen eri tavat


Laskujen maksua, ruokaostokset lähikaupassa, elokuvaliput verkkokaupasta, rahan lainaamista perheen jäsenelle… Kuluja on erilaisia ja niin on myös maksamisen tapoja. Samalla kun käteisen rahan käyttö vähenee, kortti- ja mobiilimaksaminen yleistyvät vauhdilla.

Lähimaksaminen eli maksukortin vilauttaminen maksupäätteellä on yleistynyt merkittävästi. Finanssialan Maksutavat 2022 -tutkimuksen mukaan myös 65–79-vuotiaat ovat ottaneet tämän maksutavan haltuunsa, sillä jopa 93 % on käyttänyt maksukortin lähimaksuominaisuutta ja kolmasosa heistä käyttää tätä maksutapaa päivittäin. Sen sijaan älypuhelimella lähimaksuja maksaa vasta 11 % tästä ikäryhmästä.

Mobiilimaksamisen monet vaihtoehdot

Älypuhelimen voi valjastaa maksuvälineeksi ottamalla käyttöön jonkun maksusovelluksen. Android-puhelimien käyttäjät voivat liittää maksukorttinsa tiedot Google Wallet -sovellukseen, iPhonen käyttäjät puolestaan Apple Wallet -sovellukseen. Näin lompakko kulkee aina puhelimen mukana ja voit maksaa kaupan kassalla vilauttamalla puhelinta maksupäätteelle.

Käteisen rahan käytön vähetessä myös yksityishenkilöiden välisiin tilanteisiin tarvitaan uusia tapoja siirtää rahaa. Puhelinnumeron avulla tehtäviä mobiilimaksuja varten löytyy myös sovelluksia, kuten MobilePay, joka on yleinen maksutapa myyjäisissä, kirpputoreilla ja kaverien kesken.

Mobiilimaksusovelluksilla voi maksaa myös monissa verkkokaupoissa, eikä maksukortin tietoja tarvitse silloin näpytellä tai luovuttaa verkkokaupan tai maksupalvelun tietoon.

Lähimaksamisen turvallisuus ja edut

Onko lähimaksaminen sitten turvallista? Maksukortti tai sitä käyttävä älylaite tulee viedä muutaman sentin päähän maksupäätteeltä, joten vahingossa toisten ostoksia ei tule maksettua.

Maksukortin kohdalla maksupääte pyytää tunnuslukua, jos ostosten summa ylittää 50 euroa ja muutenkin aika ajoin, jotta voidaan varmistua, että kortti on oikealla omistajalla. Jos lähimaksu tehdään mobiilimaksusovelluksella, maksurajaa ei ole. Maksu vahvistetaan esimerkiksi sormenjäljellä tai avaamalla laitteen näppäinlukitus.

Laskujen maksaminen

Verkko- ja mobiilipankin käyttö on melko yleistä jo monissa ikäryhmissä. E-laskut vähentävät tietojen syöttämisen tarvetta, samoin toistuvat maksut tai maksupohjat. Joko olet tutustunut uudempiin digitaalisiin maksamisen tapoihin, kuten viivakoodin lukemiseen älylaitteen kameralla tai virtuaaliviivakoodiin?

Digiä käyttämättömille vaihtoehtoina ovat mm. suoramaksupalvelu, maksupalvelukuoret tai R-kioskin laskunmaksupalvelu. Pankeilta löytyy ohjeita läheisille, kun tarvitaan erityistä tukea pankkiasioiden hoitoon. On syytä muistaa, että verkkopankkitunnuksia ei saa luovuttaa toisen henkilön käyttöön.

Uutta materiaalia itseopiskelun ja digiopastusten tueksi

Onko eri maksamisen vaihtoehdot jo sinulle tuttuja? Osaatko suositella niitä eri tilanteissa oleville opastettaville tai läheisille? SeniorSurf on tuottanut uutta materiaalia seniorien itseopiskelun ja digiopastusten tueksi.

Aineistot tarjoavat katsauksen lähimaksamisen ja mobiilimaksamisen maailmaan sekä tarjolla oleviin laskujen maksamisen vaihtoehtoihin. Aineistot voivat toimia apuna termien selventämiseen ja antavat myös joitain käytännön ohjeita palvelujen käyttöönottoon tai käyttämiseen. Ne on myös helppo tulostaa.

Kun jokin palvelu kiinnostaa enemmän, suosittelemme tutustumaan sen käyttöön tarkemmin yhdessä opastajan, läheisen tai pankin asiakaspalvelijan kanssa.

Maksamisen eri tavat -aineistot

Osa 1: Lähimaksut ja mobiilimaksut (pdf)
Osa 2: Laskujen maksaminen (pdf)

Löydät aineistot myös SeniorSurfin materiaalipankin kohdasta Sähköinen asiointi.

Kirjoittanut:

Nina Ziessler
SeniorSurf-toiminta, Vanhustyön keskusliitto

Artikkeli on julkaistu alunperin Senioriopettaja-lehdessä 5/2023.

(18.12.2023)

Opastustoiminnan aineistot päivitetty

Opastustoiminnan tuki -materiaalit on päivitetty ja käännetty myös ruotsiksi ja englanniksi!

Pohditko digiopastustoiminnan käynnistämistä tai tarvitsetko vinkkejä digiopastajien perehdytykseen, digiopastusten arviointiin tai kehittämiseen? Aineistot on laadittu erityisesti seniorikohderyhmän parissa toimiville, vapaaehtoistyötä koordinoiville tahoille, mutta vinkeistä on varmasti iloa muillekin kohderyhmille ja opastusmuodoille.

Tutustu suomenkielisiin aineistoihin Opastustoiminnan tuki -sivulta.

* * * * *

New material available for organisations about initiating and improving digital guidance for seniors, recruiting volunteer digital tutors and encouraging senior customers to use digital devices.
seniorsurf.fi/english/

* * * * *

Nytt material för organisationer tillgängligt om att starta upp och förbättra digihandledning för seniorer, rekrytera frivilliga digihandledare och uppmuntra seniorkunder att använda digitala enheter.
seniorsurf.fi/svenska/

Blogi: Turvallinen nettisurffaus langattomassa verkossa

29.6.2023

Kun käytät internetiä langattomassa verkossa kotona tai julkisissa tiloissa, muista huolehtia omasta tietoturvastasi ja varmista, että verkkokokemuksesi on turvallinen. Tästä blogikirjoituksesta löydät vinkkejä siihen, miten voit surffata langattomassa verkossa turvallisesti.

Huomioithan, että langattoman verkon lisäksi voit käyttää myös esimerkiksi kännykän mobiilidatayhteyttä internetiin pääsyssä. Monissa suomalaisissa liittymissä mobiilidatayhteys on kotimaassa rajaton, joten se tarjoaa myös turvallisen pääsyn nettiin ilman lisäkustannuksia. Katso ohjeet älypuhelimen internet-yhteyden jakamisesta omalle tabletille tai läppärille Ylen Digitreenien sivuilta.

Oma langaton verkko

Jos käytät kotonasi langatonta internetyhteyttä (Wi-Fi tai WLAN), sinulla on asunnossasi todennäköisesti myös verkkolaite (reititin tai mokkula), joka on yleensä pieni musta tai valkoinen keksilaatikon kokoinen purkki, josta sojottaa yksi tai useampi noin 10 cm mittainen antenni.

Wi-Fi-verkkolaitteessa on turvallisuuden kannalta tärkeitä asetuksia ja se vaatii myös säännöllistä päivittämistä. Uudemmissa laitteissa asetukset ovat todennäköisemmin jo kunnossa ja päivitykset tapahtuvat täysin automaattisesti, mutta vanhemmissa laitteissa nämä täytyy tehdä manuaalisesti.

Langattoman verkon ja Wi-Fi-laitteen asetuksiin pääset käsiksi internet-selaimen kautta kirjoittamalla osoiteriville laitteen kyljessä olevan osoitteen. Osoite ja tarvittavat kirjautumistunnukset löytyvät laitteen kyljessä olevasta tarrasta.

Muistilista oman langattoman verkon turvallisuuteen:

  1. Varmista, että verkkolaitteen asetukset ja päivitykset ovat ajan tasalla. Määritä Wi-Fi-verkko käyttämään WPA2- tai WPA3-salausprotokollaa. Muut protokollat eivät ole turvallisia.
  2. Aseta Wi-Fi-verkolle salasana. Vaihda myös verkkolaitteen hallintapaneelin oletussalasana ja merkitse se itsellesi talteen.
  3. Piilota verkko, kun kaikki tarvitsemasi laitteet on kytketty verkkoon. Tämä toimenpide hidastaa, jos muut yrittävät käyttää sinun verkkoasi. Se ei ole välttämätöntä, mutta saattaa olla tarpeellista, esimerkiksi kerrostalossa.

Jos et ole kokenut asetuksien muuttaja, on hyvä pyytää apuun henkilö, joka tietää, mitä kannattaa muuttaa ja asettaa. Maksutonta apua löytyy vapaaehtoisilta digiopastajilta.

Animaatiovideo, jolla käsitellään samat kohdat kuin artikkelin Oman langattoman verkon suojaaminen -kohdassa.

Jonkun muun langaton verkko

Suomalainen joutuu turvatumaan Wi-Fi-yhteyteen usein vasta ulkomailla. Joskus myös kotimaassa voi olla helpompi muodostaa yhteys nettiin Wi-Fi-verkon kautta esimerkiksi kirjastossa. Julkisen ja avoimen Wi-Fi-yhteyden käyttämiseen liittyy vaaroja, koska kyseiset yhteydet on alun perin suunniteltu sellaisiksi, että toisen osapuolen on helppo seurata niissä liikkuvaa tietoa.

Puntaroi julkisen verkon turvallisuutta: onko kyseessä kaikille avoin vai rajataanko käyttäjiä kirjautumisella, jolloin saat verkon salasanan henkilökunnalta. Katso myös tarkkaan, että liityt oikeaan Wi-Fi-verkkoon. Wi-Fi-verkon voi luoda vaikka puhelimella ja rikollisen verkko saattaa olla lähes saman niminen kuin ravintola, jossa juuri olet. Varmin tapa on varmistaa henkilökunnalta, mitä verkkoa voi käyttää. Toisaalta, jos virallista verkkoa ei ole oikein ylläpidetty, ei sekään ole turvallinen.

Muistilista julkisen Wi-Fi-yhteyden turvalliseen käyttöön:

  1. Oman mobiiliyhteyden käyttäminen ja jakaminen on aina turvallisin vaihtoehto.
  2. Käytä vain https://-alkuisia sivustoja. Näin yhteys pysyy salattuna. Suurin osa nykyisistä nettisivuista on jo onneksi https-sivuja.
  3. Älä tee ostoksia tai käytä vahvaa tunnistautumista avoimessa Wi-Fi-verkossa. Tämä saattaa olla hankalaa joissakin tilanteissa, mutta pyri välttämään tällaisia tilanteita tai huolehdi alla olevista kohdista.
  4. Käytä VPN-palveluita (Virtual Private Network), joka turvaa käyttämäsi Wi-Fi-yhteyden. VPN on maksullinen sovellus puhelimeen tai tietokoneeseen, ja se pitää erikseen käynnistää Wi-Fi-yhteyden luomisen jälkeen.
  5. Kytke WLAN pois päältä laitteeltasi, kun et enää käytä verkkoa.

”Joka tapauksessa luottamus WLAN-verkon hyvään ylläpitoon pitää aina arvioida. Jos et luota verkon pääsynhallintaan, käyttäjien valitsemiseen, liikenteen erottamiseen tai verkon ylläpitäjään, älä käytä kyseistä verkkoa.”

Lähde: Kyberturvallisuuskeskus

”Hyökkääjä voi perustaa oman langattoman verkon, jonka nimi muistuttaa tai on sama kuin halutun verkon nimi. Samanniminen verkko voidaan myös luoda automaattisesti päätelaitteen tätä huhuillessa. Tämän vuoksi langaton yhteys kannattaa kytkeä pois päältä aina silloin, kun sitä ei tarvita.”

Lähde: Kyberturvallisuuskeskus
Animaatiovideo, jolla käydään läpi samat kohdat kuin artikkelin Suojautuminen vieraassa langattomassa verkossa -kohdassa.

Noudattamalla näitä vinkkejä voit parantaa tietoturvaasi ja surffata langattomassa verkossa turvallisesti. Muista olla tietoinen ympäristöstäsi ja luottaa vaistoihisi, kun jaat tietojasi tai teet verkko-ostoksia langattomassa verkossa.

Eero Tuomenoksa
Koordinaattori
SeniorSurf

Lähteet:

https://www.kyberturvallisuuskeskus.fi/fi/ajankohtaista/ohjeet-ja-oppaat/nain-pidat-huolta-tietoturvasta-kotona-ja-tyopaikalla

https://www.kyberturvallisuuskeskus.fi/sites/default/files/media/file/Langattomasti_mutta_turvallisesti._Langattomien_lahiverkkojen_tietoturvallisuudesta.pdf

https://www.f-secure.com/fi/articles/is-public-wi-fi-safe

Etäkatsomoa järjestämässä

Erilaiset etätapahtumat, kuten etänä järjestettävät tietoiskut, liikunta- ja muut harrastusryhmät ovat lisänneet tapahtumatarjontaa ja tuoneet monia mielenkiintoisia tapahtumia lähemmäs ihmisiä.

Kaikilla ei kuitenkaan ole digitaalisia valmiuksia osallistua etätapahtumiin. Lisäksi moni haluaa tavata toisia kasvotusten ja osallistua tapahtumiin paikan päällä. Etäisyydet voivat kuitenkin olla pitkiä, eikä esiintyjiä löydy jokaiseen kohteeseen, joten miksei etätapahtumiakin voisi seurata yhdessä?

Katsomon voi järjestää vaikkapa kirjastossa, palvelukeskuksessa, asukastalossa tai yhdistyksen omissa tiloissa. Katsomoiden avulla järjestäjät tavoittavat lisää osallistujia ja paikalliset tahot voivat tarjota monipuolista sisältöä ryhmilleen.

Materiaalia etäkatsomoiden järjestämiseen

Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminta ja Ikäinstituutin Voimaa etäjumpasta ovat tuottaneet yhteistyössä uutta materiaalia etäkatsomoiden järjestämiseen. Käytännönläheiset vinkit on suunnattu sekä etätapahtumien että paikallisten katsomoiden järjestäjille.

Nämä materiaalit sekä lisää ohjeita etätilaisuuksien järjestäjille ja osallistujille löytyy SeniorSurfin Etätilaisuudet-sivulta.

Kiitokset kommenteista materiaaliin Enter ry:lle.

(11.5.2023)

Mediataidot kuuluvat kaikille

27.1.2023

Helmikuussa (6.-12.2.2023) vietetään Mediataitoviikkoa, joka tarjoaa inspiraatiota ja vinkkejä niin mediakasvattajille kuin muillekin toimijoille koko vuodeksi. Mediataidot eivät kuulu vain varhaiskasvatukseen ja kouluihin, vaan mediataidoissa riittää opeteltavaa vauvasta vaariin, sillä sen sisällöt ovat muuttuneet yhä moninaisemmiksi digitalisaation myötä.

Mediataidot ja digitaidot kulkevat käsi kädessä, eikä kummankaan oppiminen käy itsestään. Vaikka senioreissa digiosaamista on laidasta laitaan, on muistettava, että moni ikääntyneistä on vasta tutustumassa digitaalisiin laitteisiin ja sisältöihin. Lapsille ja nuorille suunnattu mediakasvatus esimerkkeineen ei toimi sellaisenaan erilaisessa elämäntilanteessa oleville ikääntyneille, vaan medialukutaidosta, digiturvallisuudesta ja uusista vuorovaikutusmahdollisuuksista tarvitaan kohderyhmää puhuttelevia esimerkkejä ja kuvitusta. Myös kokeneempi digin käyttäjä tarvitsee päivitystä osaamiseensa, sillä sisällöt, mahdollisuudet niin hyvässä kuin pahassa muuttuvat jatkuvasti.

Lue Mediataitoviikon artikkeli:
Miksi seniorit tulee ottaa huomioon omana ryhmänään mediataitojen oppijoina?

Opas osallistavan tietoiskun suunnitteluun

Tietoiskut tukevat uusien taitojen oppimista ja innostavat niin vasta-alkajia kuin osaavampiakin, kunhan asioista puhutaan kuulijan ymmärtämillä termeillä ja hänelle sopivalla tasolla. SeniorSurf kannustaa niin digituen järjestäjiä kuin muitakin senioriryhmien parissa toimivia järjestämään mediataitoaiheisia tilaisuuksia, jotka kannustavat pohtimaan ja keskustelemaan ilman pelkoa esittää itseä mietityttäviä kysymyksiä.

Uusi Opas osallistavan tietoiskun suunnitteluun sekä aiempi Ryhmäopastukset senioreille -aineistot ovat ladattavissa Opastustoiminnan tuki -sivuilta.

Ideoita tilaisuuksien sisältöön löydät Mediataitoviikon materiaaleista sekä uusitusta SeniorSurf materiaalipankista.

Asenteet oppimisen esteenä

”Ei sinun kannata tähän käyttää aikaa. Anna kun minä hoidan sen äkkiä.”

Lähipiirin asenteet voivat joskus olla esteenä seniorin digiosallisuudelle ja digitaitojen harjoittelulle. Voit hyödyntää SeniorSurfin tuottamia sarjakuvia vapaasti viestiessäsi seniorien digiosallisuudesta. Löydät ne Digiosallisuus-sivulta.

Perustietoa verkko- ja mobiilipankeista

10.11.2022

Uusimman viestintäpalvelujen kuluttajatutkimuksen mukaan 92 prosenttia suomalaisista osaa käyttää sujuvasti verkkopankkia. 65-79-vuotiaista verkkopankkia käyttää sujuvasti 77 prosenttia, kun taas 17 prosenttia ei käytä palvelua lainkaan. (Traficom 9/2022). Syinä tähän voi olla laitteiden ja nettiyhteyksien puute, laitteiden ja palvelun käytön hankaluus, arkuus käyttää digiä tai puolesta asioinnin tarve.

Verkkopankkiin liittyvät kysymykset ovat kuitenkin säännöllisesti pinnalla seniorien digiopastuksissa. Toiset tarvitsevat apua uuden laitteen tai päivittyneen sovelluksen takia, toiset vasta tutustuvat palveluun. Pankit ovat parhaita tahoja neuvomaan omien palveluidensa käytössä, mutta aina se ei yksin riitä.

Uusi materiaali kokoaa yhteen perustietoa verkko- ja mobiilipankeista ja niiden turvallisesta käytöstä.

  • Mikä osoite selaimen osoiteriville kirjoitetaan?
  • Minkä niminen mobiilipankkisovellus älypuhelimeen tulee ladata?
  • Mitkä tunnistautumistavat pankeilla on käytössä?
  • Tärkeimmät ohjesivut tai oppaat
  • Yhteystiedot asiakaspalveluun ja sulkupalveluun, jos kortti on kadonnut
  • Aineisto päivitetty 15.11.2022, lisätty listaan Ålandsbanken

Materiaali löytyy myös Opastamisen ohjeet -sivulta.

Opastustilanteissa on tärkeää muistaa, ettei pankkitunnuksia saa antaa tai näyttää toisille. Palveluun kirjautuminen ja palvelun käyttäminen tulee tapahtua itsenäisesti. Lisätietoa: Digituen eettinen ohjeistus ja Finanssialan suositukset digiopastajille.

Luontotarinat

Jokaisella ihmisellä on omat kokemuksensa ja tarinansa luonnosta. Kaikille meille luonto myös tarkoittaa ja edustaa eri asioita. Vanhustyön keskusliitto on kerännyt senioreilta omakohtaisia tarinoita luonnosta. Tarinat on luettu henkilökunnan voimin digitaaliseen muotoon, jotta niitä pääsisi kuuntelemaan kuka vain. Nyt tarinoista on julkaistu neljä, mutta niitä on tulossa myöhemmin vielä lisää.

Löydät tarinat äänimuodossa SeniorSurf-päivän sivulta.

Lue kaikki tarinat Vanhustenviikon materiaalisivulta.

Tarinoita pääsee kuuntelemaan myös Hyvä ikä -messuilla Vanhustyön keskusliiton osastolla.

(27.9.2022)

Luontoelämyksiä sohvalla

Luontoelämyksiä voi kokea joskus myös digisti. Vaikka mustikkametsään tai viljapellolle ei pääsisi kulkemaan, aistikkaita luontoelämyksiä voi järjestää kotisohvalle tai palvelutaloon.

Ota käyttöön Vanhustyön keskusliiton luomat Luontoelämys sohvalla -aineistot ja saata ryhmäsi luontoon digisti! Aineistot on luotu lokakuussa vietettävää Vanhustenviikkoa ja SeniorSurf-päivää varten, mutta ovat toki käytettävissä milloin vain. Luontoelämys sohvalla aineistot löytyvät SeniorSurf-päivän sivulta.

(22.9.2022)

Muistilista tietoturvasta

Mistä kaikesta tietoturva oikein koostuu? Turvallisuutta ei voi ulkoistaa kokonaan jonkun ohjelman hoidettavaksi, vaan jokaisen tietotekniikkaa käyttävän ihmisen kannattaa opetella yleisiä digiturvataitoja.

SeniorSurf-toiminta on koostanut tämän muistilistan erityisesti digiopastajia ajatellen. Siitä on toivottavasti hyötyä seniorien digiopastuksissa, sillä näitä asioita on hyvä kerrata jokaisen opastettavan kanssa, sopivissa palasissa. Toki muutkin saavat aineistoa hyödyntää!

Nelisivuinen aineisto on ladattavissa Opastamisen ohjeet -sivulta.

Perusteellisempia oppaita tietoturva-aiheesta löydät mm. SeniorSurfin materiaalipankista.

(15.9.2022)

Arvostava kohtaaminen digiopastuksissa

”Onnistuneen opastuksen lähtökohtana on kunnioittava ja arvostava kohtaaminen. Asioiden omaksuminen ja uuden oppiminen onnistuu parhaiten turvallisessa ilmapiirissä. On tärkeää antaa tilaa ja aikaa opastettavan omille pohdinnoille sekä pyrkiä kuuntelemaan ilman tulkintoja. Olettamisen sijaan kannattaa kysyä. Näin voit kohdata toisen aidosti ja rohkaista häntä kysymään ja oppimaan uutta.”

VTKL:n SeniorSurf ja Erilaisten oppijoiden liitto ovat tehneet yhteistyössä uuden aineiston: Arvostava kohtaaminen digiopastuksissa. Aineisto on tarkoitettu digiopastajien ja digitukijoiden hyödynnettäväksi.

Aineisto löytyy täältä: www.seniorsurf.fi/digiopastajat/opastamisen-ohjeet/

(15.8.2022)

Haku