Seniorit digipalveluiden käyttäjinä

Seniorit digipalveluiden käyttäjinä ovat merkityksellinen ryhmä. Senioreita eli yli 65-vuotiaita on noin 1,3 miljoonaa, kyse ei siis ole pienestä väestöryhmästä. Tähän ikäryhmään mahtuu ainakin pari sukupolvea sekä kokemusta ja osaamista laidasta laitaan. Senioreita voidaan pitää omana kohderyhmään, sillä tilastojen mukaan mm. digiosaaminen heikkenee iän myötä, samoin näköön, kuuloon ja motoriikkaan liittyvät haasteet lisääntyvät.

Selvitysten mukaan seniorit ovat kiinnostuneita digistä, mutta käyttöön tarvitaan kuitenkin säännöllisesti apua. Senioreita ei siis kannata rajata pois digin käyttäjistä automaattisesti, vaan heidän mukaan saamisensa pitää miettiä erikseen.

Tältä sivulta löydät

• Käyttävätkö kohta kaikki seniorit sujuvasti digiä?
• Ikääntymiseen liittyvät muutokset
• Miten voin huomioida seniorit digipalveluissani?
• Mahdollisuuksia testata palveluita seniorien kanssa
• Tutkimustietoa senioreista ja digistä (linkki toiselle sivulle)

Käyttävätkö kohta kaikki seniorit sujuvasti digiä?

Ei, kaikki eivät tule ikinä käyttämään digiä. Tämä johtuu monista seikoista, esim. taloudellisista kysymyksistä, motivaatiosta sekä fyysisistä ja henkisistä ominaisuuksista. Tämä ei myöskään ole pelkästään ikäkysymys, vaikkakin seniorit korostuvat tilastoissa heikommilla digitaidoilla.

Monet seniorit kuitenkin käyttävät digiä, osa paljonkin. Osa on jopa ollut kehittämässä Suomen ensimmäisiä digipalveluita. Pelkästään iän perusteella ei voi päätellä kenenkään digitaitoja.

Valtaosa senioreista käyttää digilaitteita ja -palveluita jonkin verran, mutta kaipaavat siihen myös apua säännöllisesti. Jokaisen palvelun kohdalla onkin erittäin tärkeä miettiä sen käytettävyys ja mahdollinen digituki.

Ikääntymiseen liittyvät muutokset

Vaikka ihminen olisi käyttänyt digiä sujuvasti työelämässä, ikääntyessä asiat voivat muuttua:

• Eläkkeellä ollessa digilaitteita ja -palveluita ei tule yleensä käytettyä yhtä säännöllisesti kuin työelämässä.
• Eläkkeellä ei ole hyödynnettävissä työpaikan helpdesk-palvelua, vaan on itse pärjättävä sekä digilaitteiden hankinnan että käytön kanssa (nykyään on kuitenkin saatavilla maksutonta opastusta monella paikkakunnalla sekä verkossa etänä.).
• Näkökyky sekä motoriikka saattavat muuttua.
• Meistä ihmisistä saattaa tulla varovaisempia ikääntyessämme, emme aina uskalla kokeilla uusia palveluita ja toiminnallisuuksia kuten nuorempana saatoimme tehdä.
• Ihminen usein hidastuu.
• Muisti ja hahmotuskyky saattavat heikentyä.
• Oppiminen ei lopu ihmisen ikääntyessä, mutta oppiminen hidastuu ja vaatii entistä enemmän toistoja.
• Seniorit tarvitsevat rauhallista apua ja opastusta sekä digipalveluiden että -laitteiden käyttöön.

Ikääntyminen tuo sekä negatiivisia että positiivisia muutoksia elämään. Pitkän elämän myötä myös kokemuksella ja viisaudella on mahdollisuus kasvaa ja kehittyä. Valtaosa senioreista haluaa pystyä itse hoitamaan omat asiansa.

Miten voin huomioida seniorit digipalvelussani?

Ikäystävällisessä palvelussa huomioidaan asiakkaat. Kun tarjotaan palveluita joka ikäryhmälle vauvasta vaariin, pitää eri-ikäisiä asiakkaita myös kuulla. Ei riitä, että palvelun suunnittelevat, arvioivat ja kehittävät pelkästään kolmekymppiset. 30- ja 70-vuotiaiden palvelukokemukset ja toiveet palvelua kohtaan voivat olla erilaisia. Ilman aktiivista keskustelua eri asiakasryhmien kanssa palvelun kehittäminen perustuu oletuksille ja luuloille.

Tyypillisiä seniorien kokemia haasteita digipalveluissa ovat:

• Ikänäkö (mm. ikänäköön liittyvät värikontrastihaasteet sekä liian pieni fontti)
• Liian pienet valikot
• Valikot, joita ei löydä
• Haastavat digitermit
• Aikarajoitukset (jos esim tunnistautuminen pitää tehdä muutamassa sekuntissa, siihen ei ehdi reagoida)

Pohdi, miten ikääntymisen kokemat haasteet on huomioitu oman palvelusi suunnittelussa. Alla olevalla videolla digiopastajana toimiva Matti kertoo asioista, jotka nousevat esille usein myös opastustilanteissa.

Kiinnitä huomiota suunnittelussa esimerkiksi näihin:

• Digipalvelun loogisuus ja muistettavuus
• Navigoinnin selkeys, tieto siinä missä ollaan ja miten päästään etenemään
• Mahdollisuus zoomata ja mahdollisesti käyttää myös puheohjauksella

Mahdollisuuksia testata palveluita seniorien kanssa

Digipalveluiden testaaminen vapaaehtoisten senioridigiopastajien kanssa.

• Testaajat ovat vapaaehtoisia senioridigiopastajia ympäri Suomea. He ovat itse kiinnostuneita digistä ja opastavat säännöllisesti muita senioreita digimaailmassa. He ovat hyviä tulkkeja moneen tilanteeseen.
• Voit toivoa digipalvelullesi testiryhmää. Välitämme myös kyselyitä digiopastajille.
• Kysessä on vapaaehtoistoiminta: Emme voi luvata, mutta teemme parhaamme, että testaajia löytyisi.
• Ilmoita digipalvelusi testattavaksi, niin olemme sinuun yhteydessä sopiaksemme asiasta tarkemmin.

Digipalveluiden testaaminen loppukäyttäjien (seniorien) kanssa

• Digiraati koostuu yli 65-vuotiaista henkilöistä, jotka vapaaehtoisesti haluavat olla toiminnassa mukana.
• Toimiakseen raadissa henkilöllä ei tarvitse olla aiempaa tietoa tai osaamista esimerkiksi digitaalisista palveluista ja -laitteista.
• Digiraatia koordinoi VALLI ry:n Ikäteknologiakeskus, lisätiedot VALLI ry:n sivuilta.

Aiheesta muualla

Helmikuussa 2026 julkaistu Sosiaali- ja terveys­järjestöjen opas saavutettavien digi­palveluiden suunnitteluun tuo lisää ymmärrystä eri kohderyhmien arjesta ja tarpeista palveluiden suunnittelijoiden ja kehittäjien avuksi.

Tutustu myös DigiIN-tutkimushankkeessa (2019–2025) tuotettuun kokonaisuuteen: Suunnitteluvinkkejä koko väestölle suunnattuihin digitaalisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Tutkimustietoa senioreista ja digistä

Senioreita digiyhteiskunnassa on tutkittu monista näkökulmista. Olemme koonneet tutkimuksia, artikkeleita ja erilaisia julkaisuita omalle sivulleen: Tutkimuksia ja artikkeleita