24.6.2025
Katsaus tietotekniikan kehitykseen
Tietotekniikka, tuo nykyarjen näkymätön selkäranka, on kehittynyt hurjaa vauhtia. Nykyään älypuhelin toimii kamerana, herätyskellona, karttana, matkalippuna – ja kyllä, myös puhelimena. Mutta mistä kaikki sai alkunsa?
Reikäkorteista analyyttisiin koneisiin
1800-luvun alussa Basile Bouchon ja Joseph Marie Jacquard käyttivät reikäkortteja kudontalaitteiden ohjaukseen. 1800-luvun lopulla reikäkortteja alettiin käyttää väestönlaskentaan ja vähitellen yhä monimutkaisempiin laskutoimituksiin varastonhallinnassa, kirjanpidossa ja palkanlaskennassa. Charles Babbage ja Ada Lovelace taas visioivat ensimmäistä ohjelmoitavaa konetta. Vaikka Babbagen kone ei ehtinyt valmistua hänen elinaikanaan, hänen ideansa siivittivät kehitystä.
Kuva: Reikäkortin lävistäjä vuodelta 1900 mahdollisti tietojen mekaanisen tallentamisen 45-sarakkeisille korteille — keskeinen väline varhaisen tietojenkäsittelyn aikakaudella.
1930-luvulla Alan Turing kehitti teoreettisen mallin sille, miten tietokone toimii. Tämän lisäksi hän omaa nimeään kantavan Turingin testin vuonna 1950. Testin tarkoituksena on selvittää, voiko kone ajatella tai käyttäytyä älykkäästi ihmisen tavoin. Testissä ihminen käy kirjallista keskustelua kahden osapuolen kanssa – toinen on ihminen ja toinen kone. Jos keskustelija ei pysty luotettavasti erottamaan kumpi on kone ja kumpi ihminen, koneen katsotaan läpäisseen testin eli osoittaneen älykästä käytöstä.
Testi ei siis mittaa, ymmärtääkö kone todella, vaan sitä, pystyykö se jäljittelemään ihmisen kaltaista viestintää uskottavasti. Huolimatta Turingin ajatuksista ajattelevasta ja ihmisen lailla kommunikoivasta koneesta, tietokoneet toimivat seitsemänkymmentäluvun loppupuolella saakka lähinnä laskukoneina. Vuosien myötä tietokoneiden fyysinen koko kuitenkin pieneni ja reikäkortit- ja nauhat korvasivat magneettiset tallennusvälineet, kuten levykkeet ja kiintolevyt.
PC:n tulo koteihin ja käyttöjärjestelmien kehitys
1970-luvun lopulla markkinoille tuli ensimmäisiä henkilökohtaisia tietokoneita (Personal Computer, PC). Aluksi laitteet olivat lähinnä harrastajien ja insinöörien käytössä, mutta 1980-luvulla käyttöjärjestelmien kehitys toi tietokoneet myös tavallisten ihmisten ulottuville.
Yksi merkittävimmistä käyttöjärjestelmistä oli MS-DOS, joka julkaistiin vuonna 1981 yhdessä IBM PC:n kanssa. Sen komentopohjainen käyttöliittymä vaati käyttäjältä teknistä osaamista. Pian Microsoft kehitti sen rinnalle graafisen käyttöliittymän: Windows 1.0 julkaistiin vuonna 1985, ja sen avulla tietokoneen käyttö muuttui visuaalisemmaksi ja helpommaksi.
Samaan aikaan Apple toi markkinoille oman Macintosh-tietokoneensa, jonka ensimmäinen versio julkaistiin vuonna 1984. Vuonna 1991 suomalainen Linus Torvalds kehitti Linuxin, avoimeen lähdekoodiin perustuvan käyttöjärjestelmän, josta tuli suosittu etenkin palvelinkäytössä ja teknologiayhteisöjen keskuudessa. Linuxin ideana oli, että kuka tahansa voi tarkastella, muokata ja kehittää sen koodia vapaasti.
Tietokoneiden mukana tulivat ohjelmistot, kuten tekstinkäsittely, taulukkolaskenta ja piirto-ohjelmat. Nämä sovellukset korvasivat kirjoituskoneen ja muuttivat työskentelytapoja niin toimistoissa kuin kouluissakin. Verkkoyhteyksien ja tietokoneiden sisäänrakennettujen kameroiden yleistyessä videopuhelut tulivat kaikkien saataville 2000-luvulla, mahdollistaen etätyöt ja yhteydenpidon läheisiin jälleen uudella tavalla.
Mooren laki
Vuonna 1965 Intelin perustajiin kuuluva Gordon Moore ennusti, että mikrosirujen transistorien määrä kaksinkertaistuu noin kahden vuoden välein – ja samalla laskentateho kasvaa ja kustannus per transistori laskee. Tätä ilmiötä alettiin kutsua Mooren laiksi. Mooren laki selittää pitkälti, miksi tietokoneista on tullut jatkuvasti tehokkaampia, pienempiä ja halvempia – ja miksi älypuhelimessa on nykyisin enemmän laskentatehoa kuin 1960-luvun kuuraketeissa. Mooren laki toimi yllättävän tarkasti aina vuoteen 2015 asti.
Langattomuus ja taskutietokoneet
Langattoman verkon (WLAN) kehitys ja yleistyminen 2000-luvun alussa oli merkittävä käännekohta tietotekniikan saavutettavuudessa. Kun internetiin pääsi ilman kaapeleita, tieto liikkui vapaammin – kirjaimellisesti. Samaan aikaan kehittyivät myös mobiililaitteet: matkapuhelinten näyttöjen laatu parani, ja kosketusnäytön patentoimisen jälkeen käyttöliittymät muuttuivat intuitiivisemmiksi.
Vuonna 2007 esitelty ensimmäinen iPhone yhdisti nämä elementit – matkapuhelimen, kosketusnäytön ja toimivan langattoman verkon – ja aloitti älypuhelinten vallankumouksen. Älypuhelimesta tuli laite, joka kulkee mukana kaikkialle ja toimii monessa roolissa: puhelimena, kalenterina, kamerana, uutislähteenä, karttana ja viihdekeskuksena.
Samalla alkoi myös mobiilisovellusten aikakausi, jolloin ihmiset alkoivat hoitaa arjen asioitaan – kuten pankkiasioita, terveydenhuoltoa ja viestintää – suoraan taskussaan olevan laitteen avulla. Älypuhelimesta tuli maailman yleisin ja henkilökohtaisin tietokone.
Sosiaalinen media yhdistää
Ihmisellä on aina ollut tarve jakaa kokemuksiaan ja kuulua yhteisöön – tämä tarve ei kadonnut internetin myötä, vaan sai uusia muotoja. Ensimmäiset verkossa tapahtuvat keskustelut syntyivät 1980-luvun lopulla, kun oululainen Jarkko ”Wiz” Oikarinen kehitti IRC:n (Internet Relay Chat). IRC mahdollisti reaaliaikaisen viestinnän useiden käyttäjien kesken ja toimi jopa epävirallisena uutiskanavana esimerkiksi Neuvostoliiton hajoamisen aikana.
1990-luvulla kotisivujen vieraskirjat ja keskustelupalstat yleistyivät. 2000-luvun alussa verkkokeskustelut siirtyivät sosiaalisen median alustoille kuten MySpace ja myöhemmin Facebook, joka yhdisti ihmisiä oikeilla nimillä, ystävyyssuhteiden kautta. Instagram puolestaan toi visuaalisuuden keskiöön ja loi uudenlaisen kulttuurin, jossa arkea dokumentoidaan kuvin ja tarinoin.
Sosiaalinen media muutti paitsi viestintää, myös tapojamme ilmaista itseämme, osallistua yhteiskuntaan ja rakentaa identiteettiä. Siitä tuli monelle ikkuna maailmaan, mutta myös yhteydenpitoväline perheeseen, ystäviin ja vertaistukiin – erityisesti niiden, joille fyysinen liikkuminen voi olla hankalaa.
Tekoälystä arkipäivää
Tietotekniikka on siirtynyt myös pikkuhiljaa arkipäivän laitteisiin. Puhutaan ilmiöstä nimeltä esineiden internet. Jääkaappi voi ilmoittaa jonkun tuotteen olevan loppumassa, imuri hoitaa työnsä itsekseen ollessamme poissa kotoa ja hammasharja kertoo milloin hampaat ovat varmasti puhtaat. Kodin valaistusta, lämmitystä ja turvajärjestelmiä voi ohjailla myös etänä. Hoivatyössä on käytössä älylattioita, jotka ilmoittavat automaattisesti kaatumisesta tai normaalista poikkeavasta liikkumisesta. Nämä keksinnöt on tehty tuomaan arkeen helpotusta ja turvaa. Hoivarobotit tosin vielä ovat sen verran lapsenkengissä, että ne ovat käytössä lähinnä ajanviete ja seurustelu tarkoituksissa, joten ihmisiä ne eivät ihan heti ole täysin syrjäyttämässä.
Muistatteko Turingin ajatuksen ajattelevasta koneesta? Sekin on nyt arkipäivää meille, ihan tavallisille ihmisille. Turingin testin voi tehdä kuka vaan helposti avaamalla vaikkapa postin tai muun palvelun sivun ja aloittaa chat-keskustelun robotin kanssa.
Tekoälyn avulla voidaan luoda uskottavia videoita ja kuvia ja herättää jopa kuolleita henkiin. Kiinassa useampi yritys tarjoaa läheisensä menettäneille palveluita, joissa tekoälylle syötetään tietoa kuolleesta henkilöstä. Videoiden, ääninäytteiden ja vainajan kirjoittamien viestien perusteella tekoäly pystyy luomaan edesmenneestä näköishahmon, joka jäljittelee häntä puhetyyliä ja eleitä myöten. Toistaiseksi kuitenkin vain ruudun välityksellä.
Miksi kehitys kiihtyy?
Kaupallinen motiivi on varmasti yksi syy ja myös sodat ovat vaikuttaneet teolliseen kehitykseen ja tuoneet maailmalle keksintöjä. Näiden ohella kehitykseen on vaikuttanut ihmisten tarve olla vuorovaikutuksessa keskenään ja saada tietoa. Sosiaalinen käyttäytymisemme on muuttunut hurjasti jo pelkästään viimeisen neljännesvuosisadan aikana, puhumattakaan viimeisestä sadasta vuodesta. Saatamme suuremmin ajattelematta ottaa kuvan maisemasta ja julkaista sen muiden ihailtavaksi parilla näpäytyksellä. Aivojemme dopamiini tasot nousevat, kun saamme tykkäyksiä ja kehuja kauniista kuvasta.
Tietotekniikan kehitys on muuttanut tapojamme hankkia tietoa. Sen sijaan, että kävelisimme kirjahyllyn luokse tai kirjastoon saadaksemme vastauksen johonkin kysymykseen, menemme koneelle tai otamme puhelimen taskusta ja kirjoitamme kysymyksen selaimen kenttään. Tai kysymme tekoälyltä. Keskustelurobotti tai Chatbot on tietokoneohjelma, jonka on tarkoitus imitoida ihmistä. Niiden kanssa voi keskustella muuten vaan, tai niiltä voi kysyä tietoa tai neuvoja. Vastaukset tekoäly tekee keräämällä tietoa eri lähteistä ja tämä kannattaakin muistaa vastausta lukiessa. Tiesitkö muuten että joidenkin lähteiden mukaan yleisin tekoälyltä kysytty kysymys on: Mitä on elämän tarkoitus?
Pitänee myöntää, että tämänkin artikkelin kirjoittamiseen on käytetty tekoälyn apua, koska tehtävä tuntui sen verran mahdottomalta. Pyysin ChatGPT:n tekoälyä kertomaan lyhyesti tietotekniikan kehityksestä. Sen antamat faktat hieman heittelivät, mutta otsikkotasolla sen vastaukset toimivat hyvin artikkelin pohjaksi ja auttoivat viemään ajatuksia eteenpäin tyhjästä paperista.
Teksti: Niina Lindström, geronomiopiskelija SeniorSurfissa
Toimittanut: Eero Tuomenoksa
Artikkeli on julkaistu alunperin Senioriopettaja-lehdessä 3/2025
Jos tietotekniikan ja tietokoneiden historia kiinnostaa enemmänkin, suosittelemme vierailua Suomen tietokonemuseoon Vaajakoskella, Jyväskylän kupeessa. Sieltä löytyy koneita, joita ei ole enää missään muualla Suomessa! Asiantuntevien oppaiden kertomana tarinat ja koneet heräävät uudestaan eloon.
Jos retki paikanpäälle ei onnistu, tutustu virtuaalimuseoon:
https://suomentietokonemuseo.fi/
(24.6.2025)