Uutinen 29.4.2026

Yli 53 000 kohtaamista – järjestöjen digiopastus tavoitti yhä useampia senioreita

Järjestöt ja vapaaehtoistoimijat tekevät merkittävää työtä ikääntyneiden digitaitojen ja digiosallisuuden edistämiseksi. Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminta teetti kolmannen vuosikyselyn, johon vastasi 28 eri järjestö- ja vapaaehtoistoimijaa eri puolilta Suomea. Heidän toiminnassaan oli mukana yli 1000 aktiivista vapaaehtoista, joiden mediaani-ikä on noin 68 vuotta.

Senioreiden digitaitoja tuetaan monipuolisesti erilaisilla tavoilla: henkilökohtaisten lähi-, etä- ja kotiopastusten lisäksi järjestetään ryhmäopastuksia, opintopiirejä, tietoiskuja ja tapahtumia. Vuonna 2025 yksilöopastuksissa kohdattiin senioreita 27 570 kertaa, lisäksi erilaisissa ryhmissä ja tietoiskuissa 25 800 kertaa. Kasvua edellisvuoteen on molemmissa luvuissa, yksilöopastuksissa jopa 24 prosenttia.

Vuoden 2025 digiopastuksia koskevaan kyselyyn vastasi yhteensä 28 tahoa: 22 järjestöä ja kuusi muuta toimijaa, jolla on omia digivapaaehtoisia. Viidellä järjestöllä oli käynnissä digiopastustoimintaa toteuttava hanke. 13 tahoa toimii yhden paikkakunnan alueella, yhdeksän laajemmin hyvinvointialueen tai maakunnan alueella ja viisi valtakunnallisella tasolla. Vastaajat on lueteltu artikkelin lopussa.

Kuntien ja hyvinvointialueiden tuki järjestöjen digiopastuksille

Kyselyn perusteella kuntien rooli digiopastustoiminnan tukemisessa on hyvinvointialueita yleisempää ja käytännönläheisempää. Yleisimmät kuntien tarjoamat tukimuodot ovat asiakasohjaus ja viestintä sekä maksuttomat opastustilat. Myös tapahtumayhteistyö oli varsin yleistä. Lisäksi muutamat vastaajat kertoivat saavansa kunnalta taloudellista tukea ja koulutusta opastajille.

Hyvinvointialueiden rooli painottuu ennen kaikkea asiakasohjaukseen sekä viestintään. Joissakin vastauksissa kuvattiin toimivaa yhteistyötä esimerkiksi yhteisten tapahtumien, kumppanuussopimuksen tai tiedotuksen muodossa, osassa vastauksista kuvailtiin, ettei yhteistyötä ole lainkaan hyvinvointialueen kanssa.

Kunnat ja kirjastot koetaan yleisesti tärkeiksi digiopastuksen mahdollistajiksi, joillain alueilla jopa aktiivisiksi digituen koordinoijiksi. Ne tarjoavat maksuttomia tiloja, tukevat viestintää ja ohjaavat asukkaita järjestöjen sekä vapaaehtoistoimijoiden palveluihin. Monilla alueilla on järjestetty yhteisiä koulutuksia ja tapahtumia. Erityisesti kirjastot toimivat helposti saavutettavana paikkana.

Käytännöt kuitenkin vaihtelevat paljon alueittain. Toiset ovat joutuneet maksamaan vuokraa opastustiloista tai kokeneet paikallisessa koordinaatiossa puutteita. Joillakin paikkakunnilla toimii aktiivisia digitukiverkostoja, joissa on mukana kuntia, hyvinvointialueita, järjestöjä, oppilaitoksia ja muita toimijoita. Verkostot kokoontuvat säännöllisesti, järjestävät yhteisiä tapahtumia ja parantavat tiedonkulkua. Toisaalla digiopastus koettiin lähes kokonaan järjestöjen vastuulla olevaksi toiminnaksi, jossa julkisen sektorin rooli on vähäinen.

Digiopastuksista saadut hyödyt ikääntyneille

Digiopastustoiminnalla on monipuolinen vaikutus ikääntyneiden arkeen. Keskeisin hyöty on digiosaamisen vahvistuminen: osallistujat oppivat käyttämään laitteita ja sähköisiä palveluita sekä ratkaisemaan arjen digipulmia. Moni on saanut apua akuutteihin ongelmiin ja pystyy jatkossa hoitamaan esimerkiksi pankki-, viranomais- ja terveyspalveluihin liittyviä asioita itsenäisemmin.

Osaamisen lisäksi korostuu digirohkeuden kasvu. Osallistujat uskaltavat kokeilla uusia palveluita ja laitteita, kun tietävät saavansa tarvittaessa apua. Tämä vähentää digipelkoa ja lisää varmuutta toimia digitaalisessa ympäristössä. Samalla tieto siitä, mistä apua saa, tuo turvaa ja mielenrauhaa.

Digiopastus on parantanut arjen sujuvuutta ja lisännyt mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan. Ikääntyneet pystyvät hoitamaan asioitaan ajasta ja paikasta riippumatta, pitämään yhteyttä läheisiin ja käyttämään digipalveluita yhdenvertaisemmin. Tällä on ollut myös syrjäytymistä ehkäisevä vaikutus.

Toiminnalla on ollut merkitystä myös osallistuneiden hyvinvoinnin näkökulmasta. Opastustilanteet ja ryhmät tarjoavat mahdollisuuden kohdata muita, keskustella ja saada tukea myös digiasioiden ulkopuolella. Tämä vähentää yksinäisyyttä ja vahvistaa osallisuuden kokemusta.

Opastustoimintaan ja seniorien osallisuuteen liittyy myös huolia

Kyselyyn vastanneita huolestutti ennen kaikkea digitukitoiminnan jatkuvuuteen ja resurssien riittävyyteen liittyvät seikat. Rahoituksen epävarmuus vaikeuttaa pitkäjänteistä suunnittelua ja monin paikoin kasvavaan digituen tarpeeseen ei pystytä vastaamaan nykyisillä resursseilla. Hankkeiden päättyessä toimintaa on pyritty juurruttamaan, mutta laajuus usein supistuu.

Toinen keskeinen haaste liittyy digitukea tarvitsevien tavoittamiseen. Vaikka tarve on suuri, kaikki ikääntyneet eivät hakeudu opastukseen. Syinä mainitaan muun muassa epävarmuus omasta osaamisesta, vähättely omia ongelmia kohtaan sekä tiedon puute palveluista. Erityisesti haja-asutusalueilla pitkät välimatkat ja heikot liikenneyhteydet vaikeuttavat palvelujen saavutettavuutta. Myös digituen saatavuus vaihtelee merkittävästi paikkakunnittain.

Osa vastaajista nostaa esiin myös vapaaehtoisten rekrytointiin, jaksamiseen sekä osaamisen ylläpitämiseen liittyvät huolet. Digipalveluiden nopea kehitys ja opastusaiheiden monimutkaistuminen lisäävät opastustyön vaativuutta. Opastustilanteet voivat olla myös haastavia esimerkiksi opastettavien muistisairauksien tai kognitiivisten vaikeuksien vuoksi.

Vastaajia huolettaa myös ikääntyneiden pärjääminen digitalisoituvassa arjessa. Laitteet, palvelut ja tietoturvavaatimukset muodostavat kokonaisuuden, joka voi olla vaikea hallita. Osa ikääntyneistä ei halua tai uskalla käyttää digipalveluita lainkaan, mikä lisää riskiä jäädä palveluiden ulkopuolelle.

Opastettaviin liittyvät huolet jakautuvat arjen ja digiasioinnin haasteisiin. Arkeen liittyviä huolia ovat esimerkiksi yksinäisyys, yksin pärjääminen sekä taloudellinen tilanne. Digiasioinnissa puolestaan haasteita aiheuttavat epävarmuus ja epäluulo digitaalisia palveluita kohtaan, huoli huijauksista sekä vaikeudet hoitaa keskeisiä asioita, kuten laskujen maksua.

Lisäksi esiin nousee rakenteellisia haasteita, kuten heikot tietoliikenneyhteydet, palvelujen keskittyminen kaupunkikeskuksiin sekä henkilökohtaisen asioinnin väheneminen. Nämä tekijät lisäävät digitukeen kohdistuvaa painetta entisestään.

Kyselyyn vastanneet tahot:

• digiopastus
• organisaatiot
• tilastot