Seniorien digitaidot
Seniorit ovat moninainen joukko digin käyttäjinä. Heistä löytyy digimaailman kehittäjiä ja digi-intoilijoita. Heistä löytyy myös ihmisiä, jotka eivät ole koskaan käyttäneet tietotekniikkaa. Suurin osa senioreista kuitenkin kuuluu tuohon välimaastoon. Suomessa on noin 1,3 miljoonaa yli 65-vuotiasta.
Digitaidot koostuvat monesta tekijästä
Ihmisen digitaidot koostuvat monesta asiasta. Niihin liittyvät sekä tekninen osaaminen että sisällöllinen ymmärrys, mutta myös rohkeus kokeilla ja opetella sekä motivaatio ja into elinikäiseen oppimiseen. Kun näihin kaikkiin löytyy perustaidot, on ihminen jo vahvoilla digitalisoituvassa yhteiskunnassa.
Seniorien motiivi oppimiseen syntyy usein käytännön kautta. Toisilla se voi olla tahto monipuoliseen viestintään sukulaisten ja ystävien kanssa, toisille ajankohtaisten tapahtumien seuraaminen tai vaikkapa arjen asiointitarpeet. Iloista tekemistä digin avulla kannattaa etsiä yksilöllisesti.
Seniorit erityisryhmänä digimaailmassa
Seniorit ovat erityinen kohderyhmä digimaailmassa monestakin syystä. Ensinnäkin tilastojen valossa heistä löytyy noin 300 000 ihmisen joukko, jotka eivät ole ikinä käyttäneet digilaitteita. Vanhimmista ikäryhmistä meillä ei ole tietoa lainkaan, sillä monet tilastot päättyvät viimeistään 89-vuotiaisiin.
Eläkkeelle siirtyminen on monelle käännekohta digitaidoissa. Työelämän tarjoama helpdesk katoaa, eikä laitteita tarvitse enää käyttää jatkuvasti, jos niitä nyt työssä on edes tarvinnut. Samalla digimaailma kiitää vauhdilla eteenpäin. Moni meistä hidastuu motorisesti ikääntymisen myötä. Käsien kasvava vapina ja ikänäkö tuovat oman haasteensa laitteiden käyttöön, vaikka taitoja ja innostusta olisikin. Tilastojen mukaan 65-74-vuotiaista 50 %:lla on digiosaamisen perustaidot, 75-89-vuotiaista ne on vain 22 %:lla.
Ikääntyminen tuo siis omat haasteensa laitteiden ja palveluiden käyttöön. Digipalveluiden kehittäjät sekä digituen järjestäjät tarvitsevatkin ikäymmärrystä, jotta voivat tuottaa osuvia palveluita ja tarvittavaa tukea niiden käyttöön. Digituen tarve ei ole poistumassa tai vähenemässä, päin vastoin. Yhä useammat seniorit käyttävät digilaitteita ja -palveluita. Yhä useampi niihin tarvitsee myös apua.
Miten digitaitoja voi kehittää?
Digitaitoja voi kehittää monella tavalla. Jos ikääntynyt ei ole koskaan aiemmin käyttänyt laitteita, kannattaa hakeutua opettelemaan esimerkiksi vapaaehtoisen senioridigiopastajan kanssa. Digiopastajat voivat toimia apuna myös ensimmäisen digilaitteen hankinnassa, heidän kanssaan voi keskustella yleisesti digilaitteiden käytöstä sekä laitteiden tarvittavista ominaisuuksista.
Kun laitteita käyttää jo jonkin verran, monesti rohkea kokeileminen ja itse opetteleminen auttavat paljon. Käyttövinkkejä kannattaa kysyä tuttavilta kuten myös vapaaehtoisilta digiopastajilta. Ihmisen oppiminen ei lopu iän myötä, mutta se hieman muuttuu. Oppiminen voi tulla hitaammaksi ja toistoja tarvitaan enemmän, mutta oppimista tapahtuu kyllä.
Tutustu rohkeasti digiopastuksiin
Monet digiosaavat seniorit ryhtyvät vapaaehtoisiksi vertaisopastajiksi ikätovereilleen. Digiopastajina he voivat olla auttamassa muita ja pysyvät itse samalla hyvin mukana digimaailman muutoksista. Usein laitteiden ja vaihtelevien digipulmien kanssa oppii aina uutta.
Digiopastajien kanssa halutaan opetella eniten älypuhelinten sekä tietokoneiden peruskäyttöä. Mikään kysymys ei ole liian pieni tai hölmö, tarkoituksena on auttaa ihmisiä oppimaan ja pärjäämään digimaailmassa. Digiopastuksissa ei ole tarkoitus tehdä toisen puolesta vaan ihmistä pärjäämään itse. Myös monet viranomaiset sekä yritykset auttavat ja opastavat ainakin omien palveluidensa käyttöä. Apua ja opastusta kannattaa pyytää, siinä ei ole mitään noloa.
Senioreille suunnattua maksutonta digiopastusta löytyy ympäri Suomen SeniorSurfin opastuspaikkakartan avulla. Opastusta saa myös puhelimitse ja muita etäohjelmia avuksi käyttäen SeniorSurfin etäopastuspalvelusta.
SeniorSurfin tekemiä infograafeja
SeniorSurf on tuottanut monipuolisesti infograafeja seniorien digitaitoihin liittyen. Löydät kaikki infograafit Digiosallisuus-sivulta.
(15.5.2024)